Apuja apaattiseen johtoryhmään!

Johtoryhmässä on havaittavissa sekä apatiaa että ylivilkkautta. Mikä saa johtoryhmän muuttumaan apaattiseksi selviytyjäksi?

Johtoryhmästä tähtijoukkue -kirjasta (Ristikangas & Rinne, 2014) löytyy useita kohtaamiamme johtoryhmätauteja. Viimeisten vuosien aikana tautikirjo on kasvanut. Nostan nyt esille johtoryhmän, johon on pesiytynyt yhdistelmä hypomaniaa ja aleksitymiaa. Mistä siis on kyse?

Hypomaaninen johtoryhmän vetäjä

Johtoryhmän vetäjä oli energinen tehopakkaus, joka mm. vapaa-ajallaan juoksi puolimaratoneja ja työssä tukki kalenterin täyteen palavereja. Virtuaalisuuteen siirtyminen oli saanut vauhdin kasvamaan entisestään. Johtoryhmä eli tavoitekiimassa, jossa tavoitteet värittivät kaikkea tekemistä. Olennaista oli vauhti ja tekemisen meininki!

Hypomaanisen johtoryhmän vetäjän tunnisti mm. seuraavista piirteistä:

• Kuulemattomuus: Ajatukset kulkevat vilkkaasti ja keskustelu siirtyy nopeasti asiasta toiseen. Vauhtia on niin paljon, että aikaa eikä halua pysähtymiselle löydy.
• Yliaktiivisuus: Samaan aikaan on monta rautaa tulessa – yhtäaikaisia tehtäviä paljon ja asioita ei saada vietyä loppuun. Jos joku huomauttaa vetäjän kyvyttömyydestä pysähtyä tai pysyä paikallaan, hän ärsyyntyy helposti.
• Ylikorostunut itseluottamus: Johtoryhmän vetäjä uskoo omiin kykyihinsä ja ottaa merkittäviä riskejä ilman malttia pysähtyä arvioida ja kyseenalaistaa päätöksiä.
• Unentarpeen väheksyntä: Vetäjä nukkuu selvästi vähemmän kuin keskiverto yksilö, koska kokee tarvitsevansa yhä vähemmän unta.

Aleksityyminen johtoryhmä

Vetäjän energiapuuskan voimasta ryhmä alkoi myötäillä. Aluksi ryhmä yritti haastaa vetäjää ja pyysi häntä hiljentämään vauhtia. Hypomaanikko-vetäjä ei kuitenkaan ollut halukas kuulemaan palautetta. Hänelle vauhti oli itseisarvo ja sen myötä tulokset ja mitattavat suoritukset ratkaisivat. Johtoryhmän jäsenet täten alkoivat asteittain hiipua – heistä tuli aleksityymisiä, eli ”tunneongelmaisia”.

Aleksityymiset eli tunneongelmaiset johtoryhmän jäsenet tunnistetaan mm. seuraavista piirteistä:

• He hymyilevät mekaanisesti, vaikka heitä ei oikeasti hymyilytä.
• Johtoryhmän jäsenten kasvot ovat vakiosti neutraalit (pois lukien mekaaniset hymyilyn hetket). Mikään ei tunnu missään.
• Kukin johtoryhmän jäsen keskittyy omaan selviämiseen, koska vauhdin myötä tekemiselle ei näy loppua. Kone käy, mutta tunteita ei osata tunnistaa tai kuvata.
• Eriävien mielipiteiden ilmaisuun ei ole energiaa – eikä osaamista. Kokemus on osoittanut, että ei kannata. Jos vauhti hyytyy, kenelläkään ei ole sen jälkeen kivaa.

Hypomaaninen johtoryhmän vetäjä ja aleksityymiset johtoryhmän jäsenet muodostivat melkoisen suorituskoneen. Vauhdin hurma näkyi isoina haasteina keskijohdossa sekä tekijöiden joukossa. Kun johtoryhmän jäsenet kuormittuivat vauhdista, vaatimukset aikaansaannoksista levisivät seuraaville portaille. Organisaatio oli hapoilla ja pahoinvointi sekä sairaslomien määrät kasvoivat. Onneksi kuitenkin saatiin kokea vauhdin hurmaa!

Yllättävä kyllä edellä kuvatun kaltainen tilanne voi jatkua pitkään, jopa vuosia. Se, kuinka kauan tilanne voi jatkua, riippuu yksilöiden sitkeydestä ja kestokyvystä.

Kohti kestävää johtoryhmän toimeenpanokykyä

Hypomania ja aleksitymia tuottavat tulosta, mutta hinta on kova. Yhteisestä onnistumisesta ei iloita, koska seuraava haaste jo odottaa. Jossain kohtaa kupla puhkeaa – toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin. Muutoksen suunta löytyy kestävästä toimeenpanokyvystä, joka edellyttää johtoryhmän kasvamista kohti yhdessäohjautuvuuteen.

Yhdessäohjautuvassa tiimissä korostuvat alla olevan kuvan elementit, eli: yhteinen ymmärrys tavoitteista, henkilökohtainen sitoutuminen tavoitteeseen, kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen, selkeät askelmerkit kohti tavoitetta ja yhteinen vastuu toimeenpanosta.

Kuva: Tiimin toimeenpanokyvyn tekijät (BoMentis 2021)

Johtoryhmän toimeenpanokyky on taito, jossa vaaditaan vetäjän ja ryhmän sitoutunutta toimintaa kohti yhteisesti keskusteltua ja määriteltyä tavoitetta. Vauhdin sijaan ryhmä pysähtyy ajattelemaan yhdessä, jolloin saadaan irti erilaisia ääniä ja hyödynnetään vahvuuksia. Keskustelun seurauksena syntyy henkilökohtaista sitoutumista sekä kokemusta siitä, että jokainen pystyy vaikuttamaan tavoitteen toteutumiseen. Kun vielä askelmerkit mietitään yhdessä, loppu on tekemisen seuraamista ja suuntaamista. Vastuu toimeenpanosta kuuluu kaikille ryhmän jäsenille.

Toimeenpanokykyiset johtoryhmät pystyvät ja myös uskaltavat huomioida yhteisen työn tekemisessä syntyvää tunne-energiaa. Kriittisiä tunteita ei padota, vaan ne kohdataan. Myönteiset tunteet jaetaan ja niitä levitetään tiimin sisällä.

Todellinen toimeenpanokyky on itseisarvoisen vauhdin ja agendojen juoksemisen sijaan pysähtymistä, hidastamista yhteisen ajattelun ja kohtaamistaidon äärelle. Siinä opitaan saamaan tiimin jäsenistä paras esiin – hyvällä fiiliksellä ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutuen.

Räätälöidäänkö teillekin johtoryhmävalmennus?

Kun haluat rakentaa johtoryhmästäsi huippujoukkueen, pyydä apua. Yli 20 vuoden kokemuksesta tiedämme, miten se tapahtuu. Lue täältä lisää.