Johtoryhmissä piilee monia johtoryhmän toimintaa hidastavia tauteja. Tällä kertaa tautien kirjoon tulee uusi tulokas, jossa yhdistyvät hypomanian ja aleksitymian oireita. Mistä siis on kyse?
Valtasyyhy on harmillinen kaiken tasoisten johtoryhmien tauti. Se esiintyy yksittäisissä johtoryhmäläisissä ja nakertaa erittäin tehokkaasti ryhmän toimintakykyä. Jos valtasyyhyyn ei puututa, ryhmä lamaantuu. Yhteistyötä ei ole mahdollista rakentaa, jos valtasyyhyn annetaan tappaa luottamuksen. Koko johtoryhmä kärsii.
Johtoryhmän päätarkoituksena on johtaa liiketoimintaa niin, että se kasvattaa yrityksen arvoa. Arki näyttäytyy kuitenkin usein toiselta. Erityinen ongelma on kuitenkin todellisen tiimityön puute.
Mitä ihmettä tarkoittaa johtoryhmän kokoussyndrooma? Mitä johtoryhmän pitäisi muuttaa, että pääsisi eroon kokoussyndroomasta? Se selviää BoMentiksen vlogista.
Tökkiikö yhteistyö johtoryhmän jäsenten välillä? Johtoryhmävalmentajat Vesa Ristikangas ja Jarmo Manner pureutuvat videoblogissa johtoryhmiä vaivaavaan tautiin nimeltä siilotulehdus.
Johtoryhmävalmentajat Vesa Ristikangas ja Jarmo Manner pureutuvat videoblogissa johtoryhmiä vaivaavaan tautiin nimeltä johtoryhmäturvotus. Mitä tapahtuu, kun Joryn ryhmäkoko kasvaa ja paisuu yli äyräiden?
Valtasyyhy on tyypillisesti yksittäisen johtoryhmän jäsenen tauti. Valtasyyhyyn sairastanut haluaa erityiskohtelua. Hän haluaa olla ensimmäinen ja vaatii usein jakamatonta huomiota, jopa häiriköimällä. Jos hän ei saa haluamaansa, hän närkästyy ja ärtyy ja raivostuu. Valtasyyhyisen käytös on hyvin mustavalkoista.
Johtoryhmävalmentajamme Vesa Ristikangas ja Jarmo Manner pureutuvat tällä kertaa videoblogissa johtoryhmiä vaivaavaan tautiin nimeltä Pyhänlehmäntauti. Tauti viittaa johtoryhmän sisällä vallitsevaan vaikenemisen kulttuuriin. Opi mm. mitä tarkoittaa hiljaisuuden salaliitto.
Johtoryhmävalmentajat Vesa Ristikangas ja Jarmo Manner pureutuvat videoblogissa johtoryhmiä vaivaavaan tautiin nimeltä JORYÄHKY. Ryhmä tukehtuu operatiivisten asioiden käsittelyyn. Aitataulut pettävät ja porukka turhautuu. Mitä tehdä?
Johtoryhmävalmentajat Vesa Ristikangas ja Jarmo Manner pureutuvat tuoreessa videoblogissa johtoryhmiä vaivaavaan tautiin nimeltä JORYÄHKY. Ryhmä tukehtuu operatiivisten asioiden käsittelyyn. Aitataulut pettävät ja porukka turhautuu. Mitä tehdä?
Pyhänlehmäntaudin kasvualusta on johtoryhmässä, jonka suurin vahvuus on se, että ryhmä on oppinut elämään ongelmiensa kanssa. Se on eräänlainen alastomista keisareista muodostuva ryhmä, joka on oppinut olemaan puhumatta nolosta vaatteettomuudesta.
Positiivisuusintoleranssi on kansallisen kulttuurimme yleisilmiö, mutta karskeimmissa johtoryhmissä se on kehittynyt naminami-allergiaksi. Pienikin kehuminen ja myönteisyys aiheuttaa allergikolle ankaria näppylöitä. Lähtökohtana taudin kehittymiselle on sairaalloinen realismin tavoittelu.
Edellisessä blogissa kuvatun joryähkyn hoitaminen näkötorniin nousemalla voi aiheuttaa kiusallisen joryhuimauksen. Tämä johtoryhmätason syndrooma on helppo selittää maanläheisellä vertauskuvalla. Jos ihminen on tottunut työskentelemään maan pinnalla, nopea siirtyminen korkealle aiheuttaa helposti huimauksen tunteen.
Jos johtoryhmältä kysytään operatiiivinen vai strateginen, suurin osa johtoryhmistä haluaa olla enemmän strategisia. Siis katsoa kauas ja suunnitella kuinka sinne päästään. Se on ylevä tehtävä, se vaatii suurta viisautta eikä siihen ihan kuka tahansa pystykään.
