Naminami-allergikko latistaa ympäristöään | BoMentis Coaching House

Naminami-allergikko latistaa ympäristöään

Blogit


Positiivisuusintoleranssi on kansallisen kulttuurimme yleisilmiö, mutta karskeimmissa johtoryhmissä se on kehittynyt naminami-allergiaksi. Pienikin kehuminen ja myönteisyys aiheuttaa allergikolle ankaria näppylöitä. Lähtökohtana taudin kehittymiselle on sairaalloinen realismin tavoittelu. Taustalla on usein myös taipumus perfektionismiin ja yksioikoisuuteen, jota potilas kutsuu rehellisyydeksi. Naminami-allerginen johtoryhmä yleensä asettaa tavoitteensa korkealle. Jos tavoitetta ei saavuteta, tulos on yksiselitteisesti ”huono”, eikä siitä edes yritetä sanoa mitään hyvää. Jos tavoite taas saavutetaan tai ylitetään, todetaan että tulos on tavoitteen mukainen. Rehentelevässä nousuhumalassa voi lipsahtaa yltiöilmaisullisesti jopa ”ei huono” – mutta äkkiähän se laskuhumalaksi muuttuu.
Allergia kehittää kantajalleen myös ns. vikasilmän. Kaikesta löytyy aina vikaa ja korjattavaa. Taitavasta laatupuutteiden löytämisestä voidaan olla jopa salaa ylpeitä (mutta ihan vähän vain). Pahinta naminami-allergiselle on kehuminen ilman syytä – ja aiheelliseksi kehuksi kelpaa vain ”vainaja oli eläessään hyvä ihminen”. Tällainen viestintä lannistaa ja surettaa normaalia eläväistä. Naminami-allergikot latistavat terveiden innostuksen ja tuotteliaisuuden.
Naminami-allergikolta eli negatiivarilta puuttuu tieto positiivisen psykologian kiistattomista tutkimustuloksista, joiden mukaan myönteisiä asioita kannattaa huomioida. Heiltä puuttuu myös aivotutkimuksella saatu tieto, että jo ensimmäisen tavoitetta kohti vievän askeleen myönteinen noteeraaminen edistää aivojen ongelmanratkaisukykyä. Valitettavasti heiltä puuttuu myös aivoista paikka tällaisen tiedon vastaanottamiseen.
Negatiivarin aivoja voi kuka tahansa kehittää varovaisella ja kärsivällisellä siedätyksellä. Asialliset huomiot pienistä onnistumisista ilman ylisanoja, samalla allergikon reaktioita tarkkaillen, auttavat hänen aivojaan kokemaan kevyttä tyytyväisyyttä.  Se luo vähitellen tilaa oivallukselle, että realismiin, suureen rehellisyyteen ja perfektionismiinkin kuluu myös pieniä onnistumisia. Ne vaikuttavat mielialaan ja jonain päivänä nämä aivot tuottavat ensimmäisen myönteisen reaktion: ”hyvä – kaikkine puutteineenkin”.
P.S. Lisää diagnooseja ja siedätysohjeita johtoryhmän yhteistyön parantamiseen tulossa kirjassa Vesa Ristikangas – Tapani Rinne: Johtoryhmästä tähtijoukkue, Talentumilta 2014.

Ota yhteyttä

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Tietosuojaseloste