Mitä tehdä, kun aika ei riitä?
Blogit
Kalle vastaa HR ja kehittämisasioista 500 asiantuntijan organisaatiossa ja työt venyivät usein pitkälle iltaan. Eräänä päivänä Kalle tajusi, että enää ei voi jatkaa näin. Hän päätti muuttaa työn tekemisen suuntaansa ja hankki itselleen coachin.
Coachille hän kertoi, että hän haluaa löytää tasapainon työn ja vapaa-ajan välille. Hän ei enää jatkossa halua olla perjantaisin niin väsynyt, että koko viikonloppu menee työviikosta toipumiseen.
Coach ei päästänyt Kallea helpolla. Hän kysyi useita ajattelua herättäviä kysymyksiä. Kalle joutui pohtimaan sitä, että mikä on hänelle tärkeää työssä ja miten hän näkee oman työidentiteettinsä. Identiteetin pohdinta pisti Kallen aivot todella liikkeelle. Kalle tajusi, että hänen vahva ajurinsa on ollut usko siitä, että hänen kuuluu olla täällä muita varten.
Havaittuaan tämän, coach pisti Kallen pohtimaan sitä, että miksi toisen kysymysten ratkaiseminen oli tärkeämpää Kallelle, kuin pidemmälle tähtäävä omalla vastuualueella olevan kehitystehtävän loppuun saattaminen. Mitä Kallessa tapahtui, kun hän kaatoi oman suunnitelmansa coachilleen ja sitä kautta aikataulunsa teemaksi?
Keskustelun edetessä Kalle oivalsi, että hänen omat uskomuksensa ohjaavat voimakkaasti hänen arkisia valintojaan. Ja ellei hän pysty omia uskomuksiaan muuttamaan, ei hän voi muuttaa myöskään ajankäyttöään.
Työstäessään omia uskomuksiaan ja ajankäyttöön liittyviä kysymyksiä, Kalle totesi, että tarve olla muita varten ei hänestä poistu, eikä sitä kukaan muukaan saa hänestä poistettua. Mitä sitten, jos hänessä on jatkossakin tämä ajuri, tarve olla muita varten? Miten Kalle voi elää sen kanssa kaatamatta aikataulujaan jatkuvasti?
Kalle päätti, että hänen on opeteltava pysäyttämään itsensä. Pysäyttämisen tavoitteena on asemoida aivot siihen asentoon, että kehittämistyö on toisten auttamista ja vielä varsin voimallisella tavalla. Jotta Kalle ehtii miettiä, mikä juuri siinä hetkessä on päätyön, eli kehitystehtävän, kannalta oleellista, pitää hänellä olla konkreettisia toimintatapoja. Kalle päätti kokeilla kolmea eri keinoa pysäyttää itsensä.
Usein coachingissa käy niin, että esiin nousee vahvoja oman ajattelun ohjureita, uskomuksia tai motiiveja, joita coachattava ei ole itse tunnistanut. Nämä kuitenkin vaikuttavat taustalla ohjaten jokapäiväisiä arkisia valintojamme. Niitä on harvoin helppo tunnistaa yksinään itselleen, mutta toisen sinnikäs tuki ja itsetutkiskelu ääneen, kun toinen kysyy ja kuuntelee intensiivisesti, helpottaa niiden havaitsemista merkittävästi.
Systemic Business Coach ottaa nämä henkilön sisäiset äänet ja yksilölliset motivaatiotekijät myös huomioon. Ei riitä, että toinen miettii tavoitteen mukaiset toimenpiteet, vaan tarvitsee käsitellä myös ne asiat mitkä mahdollisesti estävät tavoitteen mukaisen toiminnan. Toiminta ei muutu, jos taustalla olevia ajureita, motivaatiotekijöitä ei tunnisteta.
Tässä kohtaa voidaan puhua myös kilpailevista sitoumuksista, eli haluan jotain mutta haluan myös toista, joka estää ensimmäisen saavuttamisen. Esimerkiksi kuntokuuri kaatuu usein siihen, että ei olla valmiita muuttamaan arkirutiineja ruoan ja liikunnan suhteen. Tai töissä ajaudutaan aina uudestaan ja uudestaan ajankäytön haasteisiin.
Yrittäjä ja palveluliiketoiminnan kehittämistehtävien asiantuntija Sari Soivio päätti lähteä kouluttautumaan Systemic Business Coachiksi®, koska hän uskoo coachingin olevan tulevaisuuden työkalu organisaatiomuutokseen ja kehitystyöhön. Systeeminäkökulma laajentaa businesscoaching-ajattelua, sillä se ottaa huomioon yksilön lisäksi sen toimintaympäristön, mm. taustaorganisaation sekä tiimin, eri vaikuttavat ilmiöt ja suhteet. Coachingista opitaan paljon tärkeitä työelämätaitoja, jotka liittyvät mm. keskinäisen vuorovaikutuksen laadun parantamiseen, tunneälyyn ja resilienssiin.
Kaikki asiakastarinatLataa opas, jossa on vinkkejä yhden coachingin ydintaidon eli haastamisen saloihin.