Varmasti kaikki tuntevat tarinan perhosesta, jonka siipien isku aiheutti hirmumyrskyn toisella puolella maailmaa. Tarina on kiehtova, mutta oletettavasti monelle arjen tasolla hyvinkin vieras. Ennen kuin nyt.
Tarinan taustalla on meteorologi Edward Lorenzin vuonna 1961 keksimä ilmiö, jossa pieni muutos alkuasetelmassa tuottaa suuriin vaikutuksiin päättyviä ketjureaktioita. Loppuvuoden tapahtumat Kiinassa viruksen tarttuessa ihmiseen ovat olleet se perhosen siivenisku, joka on eskaloitunut massiiviseksi pandemiamyrskyksi ja ravisuttanut yhteiskuntia ympäri maailman keväällä 2020.
Kaikessa karuudessaan koronaepidemia tekee systeemisen ajattelun helpommin ymmärrettäväksi. Muutokset systeemin yhdessä osassa saattavat tuottaa massiivisia heijastusvaikutuksia sen muissa osissa. Korona on vain yksi esimerkki siitä, kuinka maailma on yksi iso systeemi, jonka osia valtiot, yritykset, tiimit ja yksilöt ovat.
Koronan vaikutukset ihmisiin, yrityksiin ja talouteen ovat dramaattiset. Kun yrittää katsoa kokonaisuutta, metsää ei näe puilta. Helppoja ratkaisuja ei ole, käsillä oleva haaste on niin monimuotoinen ja kompleksinen. Samalla herää kysymys siitä, minkälaista on erinomainen tai edes riittävän hyvä johtajuus tällaisessa kaaoksessa?
Systeeminen johtajuus kaoottisessa ympäristössä
Ensinnäkin kaaoksessa johtaminen edellyttää systeemiälykkyyttä. Ennen kaikkea älykkyyttä pysähtyä kompleksisuuden ääreen ja kykyä löytää kaaoksen keskellä riittävää rohkeutta lähteä kokeilemaan riittävän rajattuja juttuja, jotka alkavat tuottaa systeemisiä vaikutuksia. Suin päin sinne ja tänne räiskintä, ”pääasia, että tehdään jotain” ei toimi, koska vaikutusketjuja on vaikeampi hallita. Meneillään olevan pandemian hallinta on jo ehtinyt opettaa sen, että on kyettävä toimimaan luovasti parhaaseen mahdolliseen tietoon ja ymmärrykseen perustuen. Systeemiälykäs johtaja on kyvykäs pysähtymään, kuuntelemaan ja näkemään kokonaisuuksia ja valittujen päätösten vaikutusketjuja.
Toinen systeemisen ajattelun ohjenuora johtamiselle liittyy siihen, miten päätökset kannattaa tehdä? Eräs it-sektorilla työskentelevä ammattilainen sanoi viisaasti, että ne yritykset tulevat menestymään, jotka löytävät parhaimmat ratkaisut perhosen siiven iskuihin. Ratkaisujen avaimet ovat johtoryhmissä, sen sijaan parhaat ratkaisut löytyvät alempaa. Nyt viimeistään on aika ymmärtää johtajina se, että viisaus ei asu yksin johtajien päissä, vaan kokonaisuuden ymmärtäminen rakentuu siitä, kun suostutaan tarkastelemaan kokonaisuutta eri näkökulmista käsin. Asiakasrajapinnassa arkeaan viettävien näkemykset tilanteesta ovat takuuvarmasti erilaisia, kun ylimmän johtoryhmän ”tornista” tehdyt havainnot. Systeeminen johtajuus haastaa keskusteluun ja dialogiin organisaation eri osien välillä. Siiloista rakennetut organisaatiot eivät tule menestymään, koska kokonaisuus hämärtyy, eivätkä organisaation osien erilliset ”viisaudet” pääse jalostumaan yhteiseksi pääomaksi.
Avainasemassa systeemisen johtajuuden vahvistamisessa ovat johtoryhmät. Jos teillä halutaan varmistaa, että johtoryhmä toimii viisaasti ja systeemiälykkäästi myös tässä ajassa, ota yhteyttä. Kokeneet valmentajamme ovat valmiita auttamaan.
Asiakastarinoita
Johto sopivasti epämukavuusalueelle
Case EY
Valmennus: Johtoryhmävalmennus
BoMentis on tehnyt EY:n kanssa vuosia johtamisen kehittämiseen liittyvää valmennusyhteistyötä. Yhteistyö alkoi asiantuntijatason Senior Manager -valmennusten myötä ja on vuosien varrella laajentunut monenlaiseen sparraus- ja kehittämisyhteistyöhön, mm. johtoryhmien parissa.
Kaikki asiakastarinatOpas johtoryhmän kehittämiseen
Lataa opas, jonka avulla pääset johtoryhmän toiminnan kehittämisprosessissa alkuun.