Syväosaaminen ja 5 muuta sudenkuoppaa johtajalle

Yksi perinteisesti johtajissa arvostettu piirre on oman alan syväosaaminen, mutta kuten moni tietää, se voi muodostua myös ansaksi. Tässä blogissa käsittelen lisäksi viittä muutakin sudenkuoppaa, jotka nousevat usein esille sparraillessani johtamisroolissa toimivien kanssa.

Johtajan syväosaaminen on ilman muuta vahvuus hänelle itselleen ja muulle organisaatiolle. Vahva substanssiosaaminen lisää uskottavuutta ja arvovaltaa oman organisaation ja sidosryhmien silmissä. Toisaalta tietotaito yksityiskotiin asti ja siitä saatu kiitos voi johtaa siihen, että johtaja jää oman osaamisensa vangiksi. Hänen on vaikeampi nousta strategiselle tasolle ja keskittyä isoon kuvaan. Antamalla konkreettisia neuvoja johdettaville voi samalla estää uusien näkemysten ja ratkaisujen syntymisen. Kyvyttömyys delegoida ja päästää irti voikin heikentää tehokkuutta, kehittymistä ja työtyytyväisyyttä – johdettaville sekä myös johtajalle itselleen.

Omastakin kokemuksesta johtajana tiedän sen tunteen, kun huomaan etten enää tiedä kaikkea asiasta, jossa olin aiemmin ekspertti. Tämä voi kirpaista, mutta onhan se myös helpottavaa, kun on pakko luottaa omaan tiimiin ja ”vain” tukea heitä kohti tavoitteita. Kattavasta syväosaamisesta voi luopua, vaikka arvokas syvä ymmärrys alasta säilyy.

Muita sudenkuoppia

1. Halu olla yksi porukasta
   Etenkin jos olet noussut asiantuntijaroolista tiimisi vetäjäksi, tämä voi nousta haasteeksi. Et ole enää vain yksi kavereista. Johtajana sinulla on myös usein tietoa, jota et voi (vielä) jakaa heille – ja he kyllä tietävät tämän kuvion.
2. Yksi johdettava vie kohtuuttomasti aikaa
   Joku tiimistäsi vie syystä tai toisesta muita enemmän aikaasi tai energiaasi. Hän saattaa olla esim. tulokas, alisuorittaja, uupuja tai potentiaalinen lähtijä. Tämä kuormittaa sinua ja tiimin muut jäsenet yleensä myös huomaavat vinouman ja voivat kokea tilanteen epäreiluna.
3. Epävarmuus ja olettamukset
   Toimit epävarman tiedon tai olettamusten varassa tai et tunnista muiden oletuksia ja odotuksia. Määrätietoinen eteneminen oletuksia tai vanhentuneita totuuksia kyseenalaistamatta johtaa usein virheisiin.
4. Kankeat rakenteet ja järjestelmät
   Liian monimutkaiset ja jäykät organisaatiorakenteet kuormittavat. Turhiksi koetut palaverit sekä kankeat hallintoon tai laskutukseen liittyvät järjestelmät syövät aikaa muilta töiltä.
5. Organisaatiokulttuurin huomiotta jättäminen
   Kulttuuri työyhteisössä muuttuu jatkuvasti, meteliä pitämättä. Etenkin erilaisten kuppikuntien negatiivinen politikointi nakertaa tehokkuutta ja hyvinvointia.

Pysähtyminen

Hälytysmerkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota. Saatat ensin huomata itsessäsi ärtymystä, väsymistä tai tunteen, että jokin häiritsee. Onkin tärkeää pysähtyä ja pohtia omia tuntemuksiaan sekä sparrata luottokollegan tai coachin kanssa. Tämä auttaa tunnistamaan sudenkuopan ja miettimään toimenpiteitä siitä vapautumiseksi ja välttämiseksi tulevaisuudessa. Johtajuus on parhaimmillaan jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Niinpä kyky pysähtyä ja reflektoida sekä toisaalta sparraajan tuki ovat avaintekijöitä menestyksekkäässä johtajuudessa.

Miten usein sinä pysähdyt pohtimaan?