Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Siksi meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisten aivoja käyttämättä.

Tuottamalla henkilökunnalle turhautumista tai vaalimalla toimintakulttuuria, jossa omien aivojen käyttö ei ole tarpeen, tapamme myös tuottavan luovuuden ja itseohjautuvuuden. Tällöin mitä todennäköisemmin työntekijät tekevät tulkinnan, että he eivät voi vaikuttaa.

Tuottavuus romahtaa saman tien, kun henkilökunta kokee, että on helpompi tehdä vain sitä mitä joku käskee, kuin ajatella itse. Kenelläkään ei siis pitäisi olla enää varaa johtaa työtä perinteisesti keskittymällä esimerkiksi töiden jakamiseen.

Itseohjautuvassa organisaatiossa työntekijät ymmärtävät työnsä merkityksen ja motivoituvat siitä. Lähtökohtana on se, että työntekijät haluavat käyttää omia aivojaan ja vaikuttamistaitojaan työssään onnistumisessa.

Mitä itseohjautuvuus sitten on?

Käytännössä itseohjautuvuus tarkoittaa, että

  1. Yksilöt haluavat kehittää omaa ja yhteistä toimintaa strategian mukaisesti.
  2. Yksilöt kommunikoivat keskenään työhön liittyvistä asioista ja viestivät tekemisistään ja päätöksistään sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille. Näin eri tahot ovat tietoisia tulevista tapahtumista tai projektin tilanteesta. Riittävä vuorovaikutus on valmentavan kulttuurin rakentamisen yksi tärkeimmistä käytännöistä. Tieto luo turvallisuutta, ei tuskaa.
  3. Vuorovaikutus on avointa. Avoimuus on kaikkien velvollisuus, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki mahdollinen tieto on saatavissa. Läpinäkyvä toiminta mahdollistaa LEANmaisen toiminnan, jossa kuka tahansa voi tarttua olemassa olevaan ilmiöön, joko edistääkseen asiaa tai tuodakseen korjausehdotuksia.
  4. Valmentaminen kuuluu kaikille. Koko organisaatiossa on ymmärretty, että saumattomalla yhteispelillä vuorovaikutuksesta tulee elävää ja yhdessä menestymisestä syntyy onnellisuutta.

Valmentava ote aktivoi kokeilemaan

Kun tiimissä aletaan toimia valmentavasti, itseohjautuvuus lisääntyy automaattisesti. Valmentaminen on käytännössä, että kiinnostutaan toisten ajattelusta, otetaan kollegoja mukaan yhteiseen tekemiseen, pyydetään apua ja sitoudutaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.

Itseohjautuvissa tiimeissä työyhteisön jäsenet tekevät älykkäitä kokeiluja ja oppivat niistä. Se synnyttää koko organisaatioon kasvun asennetta.

Kokeiluissa ihmiset voivat käyttää sekä aivojaan että potentiaaliaan. Kun rohkenemme kyseenalaistaa älykkyytemme tai ajatteluamme ja lisäksi uskomme, että ryhmässä on enemmän luovuutta, niin saamme toinen toistaan parempia kokeiluja aikaiseksi.

Tehdään pienimuotoinen testi yksilön ja ryhmän luovuudesta.

Pohdi itseksesi: Mitä näet kuvassa?

Näitkö kolmion, valkoisen kolmion? Joku näki, mutta eivät kaikki.

Todellisuudessa kuvassa ei ole valkoista kolmiota, mutta ihmisellä on taipumus nähdä asioita, joita oikeasti ei ole olemassa. Tätä kutsutaan luovuudeksi. Valmentamisessa tärkeä ihmettelyn ja pysähtyminen asioiden äärelle aktivoi ihmisten luontaisen luovuuden. Daniel Kahnemann kuvaa tätä tapahtumaa pöllö aivojen aktivoinniksi, jossa pysähdytään aktivoimaan pohtivat ja kyseenalaistavat aivot.

Kokeiluissa ihmiset saavat aivoistaan enemmän irti, koska silloin tehdään jotain uutta eikä vain toisteta vanhaa. Kun rohkenemme kyseenalaistaa ajatteluamme ja lisäksi uskomme, että ryhmässä on enemmän luovuutta, saamme toinen toistaan parempia kokeiluja aikaiseksi.

Tulevaisuuden menestymiseen tarvitaan siis laadukasta yhteistyötä. Yhteistyöllä saadaan lisäksi jokaisen ihmisen erilaiset vahvuudet käyttöön. Kun vielä ongelmalähtöisestä ajattelusta siirrytään ratkaisuhakuiseen ajatteluun, ollaan jo tosi pitkällä. Minästä tulee me, yhteistyöllä.

Marjo-Riitta Ristikangas

Tilaa Valmentava esimies -kirja

Ilmoittaudu Valmentava esimies-kurssille tästä

Share Button