Yleensä johtajalle maksetaan siitä, että hän visioi, toteuttaa strategiaa ja saa aikaan taloudellisia tuloksia, ebittejä. Käytännössä johtaminen on kuitenkin hyvin paradoksaalista toimintaa: vaaditaan innovatiivisuutta ja tehokkuutta, selkärankaisuutta ja innostavuutta, paneutumista ja sosiaalisuutta.
Hyvää joulua! Huipennamme sosiaalisessa mediassa tänä vuonna jakamamme joulukalenterin joulupukin coachaushetkeen. Lahjatuotanto on käynyt viime aikana kuumana, jo ties monetta kertaa. Mihin kysymyksiin joulupukki haluaa löytää tässä kohtaa prosessia vastauksen. Arvaatko?
Kiireinen johtaja ei pysähdy siksi, että me pyydämme. Hän pysähtyy, koska hän oivaltaa jotain, mikä vie hänen työtään helpompaan suuntaan. Johtajilla ei ole aikaa hukattavaksi, ja siksi pysähtymisen täytyy tuntua voimalta, ei velvollisuudelta.
Tutustu Systemic Business Coach® -koulutukseen. Videolla Virpi Takala kertoo kokemuksistaan koulutuksesta.
Valmentajan ja coachin työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja keskittymistä – eikä se ole aina helppoa. Työssä on usein pysähdyttävä toisten ajattelun ja tunteiden äärelle, jolloin oma jaksaminen saattaa helposti unohtua. Valmentajana oleminen tarkoittaa myös toisten tukemista vaikeina aikoina, mutta kuka pitää huolta valmentajasta silloin, kun omat voimavarat ovat koetuksella?
Koetko, että muiden ihmisten haasteet kasautuvat yksin sinun päällesi, etkä kerkeä ymmärtämään kaikkia, tai saamaan aikaan tarpeeksi tyydyttäviä ratkaisuja?
Saimme olla kesällä 2024 Suomen Coaching-yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa juhlistamassa kuluneen vuoden coachia. Valinta kohdistui tiimicoachkouluttajaamme Peter Peitsaloon. Jee! Onnea! Mahtavaa!!
Asiantuntijatiimin asiakastyytyväisyys oli ollut pidemmän aikaa laskusuunnassa. Asiakkaat eivät saaneet mielestään tasalaatuista palvelua.
Johdon valmentajamme Vesa Ristikangas vierailee OK5 yhteyden ytimessä -podcastissa. Jaksossa tutkitaan valmentavaa johtamista erityisesti tiimien yhteyden ja työelämän kehittämisen näkökulmasta.
Päivi Kupias tarttuu kirjassaan, Työnohjaus ja coaching, systemaattisesti tarkastelemaan kahden keskeisen ohjausmuodon yhtäläisyyksiä ja eroja. Itse koulutettuna työnohjaajana ja business coachina suosittelen tätä kirjaa ohjausalan ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat kehittyä toisten ihmisten ohjaamisessa ja vaikuttamistyössä.
Toimitko työssäsi ihmisten kanssa? Coaching-taidot ovat avainasemassa muiden ihmisten tukemisessa heidän ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussaan sekä tavoitteiden saavuttamisessa. Coaching tukee asiakkaan ratkaisukeskeistä otetta, ongelmanratkaisutaitoa, tunneälyä, ja itseohjautuvuutta.
Olen saanut systeemisenä business coachina ja tiimien valmentajana valtavan paljon käytännönläheisiä hyviä vinkkejä ja viisautta osallistumalla BoMentiksen sisäiseen coachien työnohjaukseen viimeisen vuoden aikana. Olen oman kokemukseni pohjalta pysähtynyt pohtimaan, mikä tekee oppimisen mahdolliseksi ja mistä siinä on oikein kyse.
Tiedätkö, mitä on valmentava ote ja valmentava johtajuus? Oletko kokenut sen konkreettisesti alaisena tai toteuttanut käytännön työssäsi esihenkilönä, asiantuntijana tai kollegana? Minä olen, ja toimiessaan valmentava ote myös tuntuu.
”Et sä mitään oikeasti osaa.” Näin se pieni pirulainen olkapäällä huutelee meille kaikille varmasti toisinaan. Osaamista, tietoa ja taitoa löytyy, mutta emme itse usko täysin siihen. Toisinaan myös sanan ”Kiitos” kuuleminen saa aikaan hämilleen menemisen. ”Ei tää nyt mitään ollut.” Tuttua?
Coaching-osaaminen on sitä, että aktivoidaan hyviä laadukkaita keskusteluja ja yritetään löytää yhteisiä tavoitteita, joihin on helpompi sitoutua. Tiimicoach käsittelee hankalia tilanteita yhdessä tiimin tai ryhmän kanssa ja luo tiimin jäsenten välille avointa keskustelukulttuuria.
Kuuntele videolta rentoa keskustelua siitä, mitä coaching on? Minkälaisille oragnisaatioille ja ihmisille coaching sopii? Ja minkälaisiin tilanteisiin coaching kannattaa hyödyntää?
Viivi oli väsynyt jatkuvaan kiireeseen. Hän koki olevansa varsinainen tulipalojen sammuttaja.
Olin hiljattain tapaamassa potentiaalista asiakasta. Johtoryhmänä he pohtivat organisaationsa ilmiöitä. Ärtymys ja muutostoive kohdistuivat erityisesti toimistokuukkeleihin ja alati chättäileviiin asiantuntijoihin, jotka eivät tuntuneet olevansa sitoutuneita työhönsä. Esimiesporras katsoi vierestä, koska fiilishän on tärkein.
Viime tammikuussa tein päätöksen ryhtyä coachattavaksi. Olin tuolloin oman polkunsa kadottanut opiskelija, joka työsti opinnäytetyötään business coachingista.
Kouluttautuminen coachiksi on iso investointi itseen. Vaikutukset näyttäytyvät parhaimmillaan sekä ammatillisella että henkilökohtaisella tasolla. Näin myös hyvässä prosessissa tulisi tapahtua, sillä coachingia tehdään tietotaidon ohella pitkälti omalla persoonalla.
