Hiljaiset työntekijät – miksi työyhteisö tuhoaa itse itsensä?

Mitä tapahtuu, kun ei uskalleta häiritä toisia eikä osoittaa avun tarvetta? Siinä kysymys, johon annan vastauksia… 

Kun työntekijät, joiden tehtävänä olisi tehdä yhdessä töitä, eivät puhu toisilleen, eivätkä auta toisia oma-aloitteisesti, vaikka näkevät, että toinen kipuilee tehtäviensä kanssa, syntyy ahdistusta ja kaaosta.   

Kyn vältellään kommunikointia, avun pyytämistä ja pelätään epäonnistumista tai toisten häiritsemistä, syntyy epäluottamuksen, tehottomuuden ja turvattomuuden toimintakulttuuria.  

Mitä syntyy puhumattomuudesta silloin, kun pitäisi tehdä yhdessä työtä asiakkaan parhaaksi? 

1. Yhteistyön heikentyminen ja siiloutuminen 
   • Kukin työntekijä toimii omassa kuplassaan, jolloin työtehtävät voivat mennä päällekäin tai jäädä kokonaan hoitamatta. 
   • Tiedon jakaminen jää minimiin, jolloin koko tiimi menettää hyödyn kollektiivisesta osaamisesta. 
2. Kasvava virheiden määrä 
   • Ilman keskustelua ja sparrausta, tehtäviin jää helposti virheitä, joita toinen olisi voinut huomata tai estää. 
   • Asioita “selvitetään” hitaasti yksin, vaikka ratkaisu olisi voinut löytyä kollegalta muutamassa minuutissa. 
3. Ahdistunut ja epävarma työilmapiiri 
   • Pelko epäonnistumisesta ja muiden häiritsemisestä syö itsevarmuutta. 
   • Työntekijät eivät koe oloaan turvalliseksi, mikä vähentää motivaatiota ja luovuutta. 
4. Heikentynyt tuki sisäisille tai ulkoisille asiakkaille ja sidosryhmille 
   • Esimerkiksi asiakaspalvelija tai johto ei saa tehokkainta mahdollista tukea, kun toisten asiantuntijoiden potentiaali jää hyödyntämättä. 
   • Aikataulut venyvät, virheet näkyvät ja kokonaiskuva hämärtyy. 
5. Kasvava työkuorma ja uupuminen 
   • Kun ei uskalleta pyytää apua, työkuorma kasaantuu yksittäisille ihmisille. 
   • Syntyy turhaa stressiä, työuupumusta ja mahdollisesti lisääntyvää vaihtuvuutta. 

Miten ongelmaa voisi alkaa purkaa?

1. Turvallinen ja avoin ilmapiiri: Tarvitaan aktiivista luottamuksen rakentamista, jossa virheitä ei pelätä vaan niistä opitaan. Uskalletaan ottaa virheitä ja tehottumuuksia esille käsittelyyn. Kommunikoidaan niitä aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti. Tavoitellaan yhteistä hyvää eli parasta mahdollista asiakaspalvelua, yhteistyötä ja toimivaa kommunikaatiota.
2. Selkeä kommunikoinnin kulttuuri: Sovitaan, että kysyminen ja toisten auttaminen ovat odotuksia, ei poikkeuksia tai epäonnistumisia. Sovitaan, että kaikilla on 100 % vastuu nostaa asioita käsittelyyn ja kommunikoida asioita selkeästi ja ratkaisukeskeisesti, ei syyllistäen eikä syyllistyen. 
3. Yhteiset rutiinit: Ylläpidetään päivittäisiä tai viikoittaisia check-hetkiä, joissa jaetaan tilannekuvaa: mitä tekemisiä, missä kerrotaan ongelmia ja madalletaan kynnystä avunpyyntöön sekä kysytään kuulumisia, jos ei ole muuta kohtaa päivässä jutella small-talkia.
4. Johto mukana esimerkillä: Kun esihenkilöt kannustavat avoimuuteen ja osoittavat, että apua pyytäminen on vahvuus, se alkaa levitä muillekin. 

Lisävinkkejä 

Yhteistyö ei kuole huutoon – se kuolee hiljaisuuteen! 

Kun jokainen pelkää häiritsevänsä, näyttävänsä tyhmältä tai olevansa vaivaksi, menetämme jotain olennaista: inhimillisyyden, oppimisen ja yhteisen suunnan. 

Tiimi ei ole joukko yksin selviytyjiä, vaan ihmisyhteisö, joka kannattelee, kuuntelee ja kasvaa yhdessä. 

On aika murtaa hiljaisuus! 

Kysy, auta, jaa. Ei siksi, että sinun täytyy – vaan siksi, että me emme selviä ilman toisiamme. 

Tutkimusten mukaan energisoiva yhteistyö rakentuu toimivalle kommunikaatiolle. Johda siis yhteistyötä ja kommunikaatiota! Jos ja kun tarvitset apuja, niin ole rohkeasti yhteydessä!