Moni organisaatio hyödyntää coachingia yksilöiden kehittämisessä. Esihenkilöitä koulutetaan coachaavaan, valmentavaan johtamiseen ja johdettavia tuetaan tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta tiimin kanssa tilanne on täysin erilainen: Tiimiä ei voi coachata samalla tavalla kuin yksilöä.
Moni esihenkilö tunnistaa tilanteen, jossa kaikki tuntuu lopulta päätyvän omalle pöydälle. Palaverien seuranta, muistutukset, muistiinpanot, yhteisten asioiden eteneminen – ja samalla tunne siitä, että ilman jatkuvaa kannattelua asiat eivät liiku eteenpäin. Usein kyse ei kuitenkaan ole huonosta tiimistä tai vastuuttomista työntekijöistä. Kyse voi olla siitä, että tiimiä johdetaan edelleen yksilöiden joukkona, ei yhteistä vastuuta kantavana tiiminä.
Miksi jotkut tiimit työskentelevät sujuvasti, tukevat toisiaan ja saavuttavat tavoitteensa – kun taas toisissa yhteistyö takkuaa, kuormitus kasvaa ja lopputulos kärsii? Vastaus ei löydy yksittäisistä huippuyksilöistä, vaan siitä, miten tiimi toimii yhdessä.
Monessa organisaatiossa toivotaan parempaa yhteistyötä ja vahvempaa tiimihenkeä. Mutta mitä se oikeasti vaatii? CrossFit Härän boksimanageri Roope Pulkkinen on rakentanut boksille yhteisön, jossa yhteistyö ja yhteenkuuluvuus ovat arjen ytimessä. Valmentajamme Anna Lönnroth haastatteli Roopea siitä, mitä työelämä voisi tästä otteesta oppia.
Mitä tapahtuu, kun ei uskalleta häiritä toisia eikä osoittaa avun tarvetta? Kun työntekijät, joiden tehtävänä olisi tehdä yhdessä töitä, eivät puhu toisilleen, eivätkä auta toisia oma-aloitteisesti, vaikka näkevät, että toinen kipuilee tehtäviensä kanssa, syntyy ahdistusta ja kaaosta.
Johtoryhmän kehittyminen johtotiimiksi vaatii sitoutumista, luottamuksen rakentamista ja ennen kaikkea halua kehittyä. Johtotiimi, jossa jokainen jäsen työskentelee yhteisen tavoitteen eteen ja tukee toisiaan, on avain kestävään menestykseen. Ulkopuolisen valmentajan mukaan tulo tarjoaa johtoryhmille parhaimmillaan herätteen, kun olemassaolevat tavat ja tottumukset tulevat haastetuksi.
