Kiinnostumalla toisen maailmasta syntyy ihmeitä | BoMentis Coaching House

Kiinnostumalla toisen maailmasta syntyy ihmeitä

Blogit
blogi

Tulevaisuuden johtajuutta pohdittiin jo vuonna 2011 Harvard Business Schoolissa. Silloin päädyttiin määrittelemään, että menestyvillä johtajilla on asemaansa nähden riittävä vähimmäispätevyys ja sopiva persoonallisuuden rakenne. Olemmeko tällä hetkellä edelleen samaa mieltä?

Yli kahdenkymmenen vuoden kokemukseni erilaisista organisaatioista ja niiden johtamiskulttuureista on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että esihenkilöiden onnistumisessa on oltava tietyt perusasiat kunnossa. Ensinnäkin jokaisen on löydettävä oma persoonallinen tapansa johtaa. Sopivaa persoonallisuuden rakennetta ei ole, koska vaikuttavaa johtamistyötä pystyy tekemään niin intro- tai ekstrovertti kuin myös asia- tai ihmiskeskeinen esihenkilö. Loistavat johtajat tunnistetaan pikemminkin oikeasta asennoitumisesta, jossa hän osaa tarjota kokemuksen kiinnostuksesta sekä läsnäolevasta kohtaamisesta.

Onnistuneen johtajuuden olemus kiteytyy valmentavaan johtamisotteeseen. Siinä tekeminen ja oleminen ovat tasapainossa. Kuvassa 1 on myös kuvattu esimerkit siitä, jos tekeminen ja oleminen eivät ole tasapainossa. Silloin johtamistyössä korostuu joko robottimaisuus, väistelijä tai seuranpitäjä.

Kuva: Ristikangas Marjo-Riitta & Ristikangas Vesa, Valmentava johtajuus 2019, 7. painos

Valmentava johtajuus toteutuu, jos tekemisen pohjalla on arvostava suhtautuminen ja kiinnostus johdettavien arjesta. Valmentavan ajattelu- ja toimintatapa välittyy arjen teoissa, jotka tähtäävät vuorovaikutussuhteiden laadun vahvistamiseen.

Valmentava johtajuus on kokonaisvaltainen tapa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi.    Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä, jossa yksilöiden ja ryhmän potentiaali vapautuu tavoitteen mukaiseen käyttöön. Valmentava johtajuus perustuu luottamukseen ja se kuuluu kaikille. (Ristikangas Marjo-Riitta & Ristikangas Vesa, 2019)

Luottamus on valmentavan johtamisotteen perusta. Luottamus kukoistaa, kun yhteistyötä rakentaa tarkoituksenmukaisesti. Se näkyy arjessa tietoisena vahvuuksien tunnistamisena ja hyödyntämisenä tiimin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kun yksilöt voivat käyttää omia vahvuuksiaan ja toteuttaa itselle merkityksellisiä asioita, silloin on paremmat edellytykset rakentaa koko tiimin positiivista energiaa ja sellaista tuloksellista yhteistyötä, joka hyödyttää ensisijaisesti asiakasta.

Kiinnostus on yhteistyön polttoainetta

Jos haluaa olla valmentava johtaja, on löydettävä kiinnostuksen kipinä. Osalle se on luonnostaan olemassa, ja toisten tulee sitä opetella. Miksi kiinnostus on tärkeä osa vuorovaikutussuhteen luomista? Koska luottamuksellinen suhde rakennetaan toisista kiinnostumalla. Käytännössä se on esimerkiksi sitä, että pysähdyt kysymään heidän odotuksistaan ja toiveistaan. Mitä merkityksellinen työ ja työskentely hänelle on? Mitä se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi yhteistyön tekemisen osalta?

Kiinnostus toisesta on valmentavan esihenkilön voimanlähde, joka ohjaa huomion johdettaviin ja heidän ajatteluunsa sekä toimintaan. Kiinnostuksen osoittaminen saa aikaan toisissa innostusta, rohkaistumista sekä luottamusta. Kun saa olla kiinnostuksen kohteena, kukin alkaa kukoistamaan ja syntyy kokemus siitä, että on tärkeä. Esihenkilönä kyseisen kokemuksen synnyttämiseen vaikuttavat:

  • Mihin kiinnität huomiota?
  • Mitä kommentoit?
  • Kenelle annat aikaa?
  • Kenelle tarjoat tärkeitä tehtäviä?
  • Kenen näkemyksillä on sinulle merkitystä?
  • Ketä kehut?
  • Ketä pidät avainpelaajana?
  • Kenet pidät kaikessa mukana?
  • Keneen luotat?

Jos olet menettänyt kiinnostuksesi yksilöiden potentiaaliin ja heidän mahdollisuuksiinsa kasvaa, kehittyä ja/tai muuttaa toimintatapojaan, et ole hyvä esihenkilö

Onneksi kiinnostus toisesta on taitolaji, jota itse kukin voi treenata. Tarvitaan päätös, joka alkaa ohjata kohti johdettavien ajattelua ja toimintaa. Kiinnostumalla toisen maailmasta ja hänelle tärkeistä asioista, voi syntyä ihmeitä. Silmät alkavat loistaa ja yhteistyösuhde vahvistuu. Kyseleminen, ihmettely, ihastelu eli toisista kiinnostuminen ovat valmentavan johtamisen perustyökaluja.

Käytännössä kiinnostus välittyy kysymisen kautta. Muista myös kiinnostua kuuntelemalla, eli älä hoputa toista vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Valitse siis paikat, jossa kysyt esimerkiksi:

  • Mitä kuuluu?
  • Miten työt sujuvat?
  • Millaista sinulla oli kuluneen viikon aikana?
  • Miten voit?
  • Mitä sinulla on tällä hetkellä työstössä?
  • Mitä ongelmia sinulla on tällä hetkellä?
  • Miten toivoisit niitä käsiteltävän?
  • Minkälaista apua ja tukea tarvitset onnistumiseesi?
  • Mitä ole oppinut viime aikoina?
  • Ja erityisesti: missä olet onnistunut?

Kiinnostus erilaisuudesta tuottaa tulosta

Kiinnostusta voi siis harjoitella. Joskus on tarpeellista laajentaa näkökulmaa puhumalla tiimissä myös henkilökohtaisimmista asioista, kuten esimerkiksi perhe-elämästä ja parisuhteista. Myös tiimiläisten luontaiset kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Jos hiukan yleistää, miehet ovat tyypillisesti kiinnostuneita urheilusta ja sen seuraamisesta. Lätkää ja futista. Naisista taas löytyy niitä, jotka innostuvat lapsista tai vaikka uusista laukuista ja ah, niin ihanista kevätkengistä.

Erilaiset kiinnostuksen kohteet elävät rauhallista rinnakkaiseloa. Olen tosin ajan saatossa oppinut, että viisautta on jättää kommentoimatta toisen intohimoiseen suhtautumiseen, jos ei itse niitä jaa omakseen, koska niistä helposti seuraa ikäviä tuntemuksia ja jopa piikittelyä. Parasta on silloin olla hiljaa, jos ei osaa kiinnostua lisää tekemällä lisäkysymyksiä toisen kertomaan. Mutta mitä tapahtuisi, jos päättäisikin olla arvostavasti kiinnostunut toisen henkilökohtaisemmasta elämästä?

Kun haluaa ja päättää olla kiinnostunut, ei tarvitse rakastua tai ihastua toisen mielenkiinnon kohteeseen, vaan enemmänkin kysellä ja ihmetellä ääneen, ja parhaimmillaan ihastella. Voit kysyä: Miten peli meni? Mikä siinä oli parasta? Tai mikä teidän lapsissa on erityisen hienoa? Mitä teette yhdessä? Tai mistä löysit tuon hienon laukun? Kannattaa kokeilla.

Kiinnostuksen osoittaminen on toisen kohtelua, josta välittyy arvostus

”Inhimillisyys ei sijaitse ihmisessä itsessään, vaan ihmisten välillä.  Se, miten kohtelemme toisiamme, heijastuu sekä hyvinvointiin että tuloksiin.”

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola

Toiseen keskittyvä läsnäolo saa aikaan sen, että toinen kokee olevansa kiinnostava ja tärkeä työyhteisön jäsenenä. Jos sinä esihenkilönä osoitat, että keskityt vain omiin tavoitteisiisi ja kysyt muiden mielipiteitä vain näennäisesti, toiset eivät koe olevansa merkityksellisiä etkä saa heidän potentiaaliaan. Lisäksi sinut koetaan todennäköisesti itsekkääksi ja välinpitämättömäksi, joka taas vaikuttaa johdettavien motivaatioon, sitoutumiseen ja ennen kaikkea siten kykyyn saada aikaan yhteisen tavoitteen mukaisia tekoja.

Nykyajan johtamisessa meillä kaikki perustuu luottamukseen prosessien sijaan. Onneksi enää ei korosteta omaa esimiesrooliaan ja valtaa. Ihmisten johtajuus ansaitaan kyvyllä olla läsnä ja kohdata, ei pätemällä ja omaa erinomaisuuttaan korostamalla.”

Asiakkaan kertomaa

Onko väliä, millainen persoonallisuus sinulla on?

Onnistuvat esihenkilöt ja johtajat valmentavat, jotta toiset menestyisivät, kehittyisivät ja saisivat toteuttaa itseään. Kun päättää oikeasti kiinnostua toisista ja heidän ajattelustaan, niin yhteistyön polttoaine pääsee tekemään tehtävänsä. Annat heidän vaikuttaa sinuun ja teidän tekemisiin. Käytännössä myös ihmisaivojen välittäjäaineet aktivoituvat ja dopamiinia alkaa erittyä. Innostus lisääntyy ja niin edelleen.

Entä, jos vaikka testaisit? Mitä jos tapahtuisi ihme, ja sinä onnistuisitkin rakentamaan läsnäolevaa johtamisotetta, jossa rakentuu luottamusta sinuun esihenkilönä ja tiimissä luottamus vahvistuu? Hyvin monenlaiset johtajat voivat onnistua. Tärkeämpää on valmentava asenne ja toimintatapa, josta kiinnostus johdettavista on yksi tärkeimmistä asioista.

Kirjanäyte: Valmentava esimies

Huippuvalmentajien kirjoittama teos kertoo kuinka esimiestyö perustuu ennen kaikkea oikeaan asenteeseen, positiiviseen ihmiskäsitykseen ja haluun kehittyä.

Lataa näyte

Ota yhteyttä

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Tietosuojaseloste