Miksi tarvitaan taitoa pitää suu kiinni?

Johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjänä kohtaan lähes päivittäin tilanteita, joissa keskustelun osapuolet alkavat nokitella, selitellä tai puolustella omia tekemisiään. Suu ei pysy kiinni, vaan tilanteessa on pakko kommentoida ja saada sanottua oma tärkeäksi koettu viesti. Miksi kannattaisi välillä pitää suu vaan kiinni? Mikä saa meidät niin helposti lähtemään laukalle, jossa yhteyden rakentamisen sijaan ollaan taisteluasetelmissa kiillottamassa omaa kilpeään ja samalla osoittamassa toinen väärässä olijaksi.

Rationaalinen puolemme ymmärtää, että toisilta saatu palaute on tärkeä tekijä kehittymisessä. Lapsena saamme palautetta siitä, mikä on oikein ja väärin, mikä toivottavaa ja mikä ei. Kun siirrymme aikuisten työyhteisöön, palautteen määrä hiipuu. Arjen vuorovaikutuskohtaamiset muuttuvat hienotunteiseksi ja varovaisiksi kommentoinneiksi, joissa useilla tavoilla varmistetaan se, että kukaan ei loukkaantuisi. Harmitukset puretaan omalle esihenkilölle, tai kotona puolisolle, mutta se, kenelle mahdollinen palaute todella kuuluisi, ei useinkaan saa siitä kuulla mitään. Tilalle tulee hymyilyä ja hymistelyä, josta puuttuu aito ajatusten ja kokemusten vaihto.

Jotta uskallettaisiin puhua asioita entistä suoremmin, tarvitaan psykologista turvallisuutta. Usein hymistelyn ja vaikenemisen takana on historian tilanteita, joissa vaikeimmista asioista puhumisen yhteydessä on vaiennettu ne, jotka uskaltavat sanoa. Aidon asiallisen kohtaamisen sijaan on aktivoitu vastahyökkäys. On sivallettu, piikitelty ja osoitettu asian sanoja itse ongelmaksi. Psykologinen turvallisuus on rapistunut ja syynä on se, että kriittisen viestin antajalla ja/tai vastaanottajilla on vaikeus käsitellä saatua viestiä ja niiden aktivoimia tunteita.

Eli, ne tilanteet, joissa asioista uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä, haastaa aina kaikkia aikuiseen asialliseen kommunikointiin. Usein myös kriittisen palautteen vastaanottamisen taidon harjoitteluun – ja sen antamiseen. Kyse on konfliktikompetenssista, joka tarkoittaa kykyä käsitellä rakentavasti yhdessä vaikeampia asioita.

Arkikielellä konfliktikompetenssi tarkoittaakin aikuista ja rakentavaa tapaa käsitellä erilaisia näkemyksiä. Yksilöllinen taito kulminoituu siihen, miten oppii hallitsemaan omat impulssit ja tunnereaktiot ja aktivoimaan rationaalisen ajattelun ja sen myötä rakentavat tavat ilmaista itseään.

Miksi suun kiinni pitäminen ja sen myötä oman itsen hallinta on lopulta niin vaikeaa?

Syyt puolustuskäyttäytymiselle. Kun itsestä on syntynyt toisten silmissä ei-toivottu kuva, haluaa lähteä tekemään kyseisestä kuvasta parempaa. Oma olo helpottuu, kun saa perustella ja selitellä omia valintojaan. Kun saa kertoa, mitä hyvää oli yrittämässä tai miksi joku puoli asiasta oli jäänyt huomioimatta, tulee kertoneensa itsestä positiiviseen sävyyn. Tavoite on saada toiset tajuamaan, että he näkisivät kriittisen viestin rinnalla jotain ymmärrettävää omien valintojen taustalla. Samalla kun puhuu itsestä positiiviseen sävyyn ja selittää tekemisiään, tulee vahvistaneeksi omaan kuplaa siitä, että tilanne ei olekaan niin paha, kuin miltä se hetki sitten tuntui. Oma olo hetkellisesti helpottuu ja jäljelle jää toivo siitä, että olisi toisten silmissä ok. Mutta meneekö se näin?

Selittelyt nakertavat luottamusta

Itseään puolustavan eli selittäjän tavoite siitä, että oma kilpi kiillottuisi toisten silmissä vain harvoin toteutuu. Paremman kuvan toivossa käsitys selittäjästä muuttuu usein vastakkaiseksi. Kun joutuu kuulemaan jatkuvasti selittelyjä, epäluottamus lisääntyy ja turhautuminen selittäjää kohtaan kasvaa. Toive näyttäytyä toisten silmissä paremmalta, kääntyy itseään vastaan.

Miten ottaa palautetta vastaan?

Konfliktikompetenssin kyvyn parantamisen ensimmäinen askel on siinä, että oppii ottamaan saadun viestin tai palautteen vastaan ilman, että lähtee reagoimaan liian nopeasti, pikavastauksin.

Oman itsen hallintaa voi lähteä treenaamaan seuraavasti

• Tunnusta lähtötilanne. Nopea ja reaktiivinen toiminta on usein autopilotoitu taito. Pikavastaukset aktivoituvat. Ensin on tunnustettava se, että minulla on ongelma. Kyse ei ole siitä, miten toinen sinulle sanoo asioita, vaan siitä, että sinä et pysty pitämään suutasi kiinni.
• Valitse omasta arjestasi 1–2 henkilöä, joiden kanssa erityisesti lähdet taitoa harjoittelemaan. Käy heidän kanssaan keskustelu, jossa pyydät heitä olemaan oman oppimisen tukena. Anna heille lupa antaa sinulle palautetta ja pysäyttää, mikäli he huomaavat sinun tekevän pikavastauksia.
• Sitouta itsesi tekemään treeniä, kun kohtaat kriittisiä tilanteita
  1. Hengitä syvään ja rauhassa. Ota happea.
  2. Toista itsellesi kysymys / ajatus, jota toinen sanoi. Aktivoi hengittäessäsi rauhallisesti rationaalinen puolesi ja mieti, mitä ajattelet siitä, mitä kuulit. Mieti myös, mitä sanomisestasi mahdollisesti saa aikaan.
  3. Avaa suusi vasta, kun olet varma, mitä oikeasti haluat aikuisen roolista sanoa.

Kohti parempaa itsensä johtamisen taitoja

Itsensä hallitsemisen taitoa oppii sillä, että teet riittävästi toistoja. Kun huomaat onnistuvasi siinä, että valitset pitää suun hetkeksi kiinni, oma aikuisen hallinnan tunne kasvaa. Pystyt, jos ja kun keskityt ja keskität huomiosi siihen, mitä haluat vahvistaa. Taito hallita sisäisiä impulsseja ja omaa verbaalista viestintää on jokaisen itseään kunnioittavan ja kasvua hakevan aikuisen työelämätaito.

Zemppiä treeneihin. Opetellaan yhdessä rakentavaa aikuista kommunikaatiota, koska se luo psykologisesti turvallista yhteistöllisyyttä ja varmistaa tavoitteenmukaisen toiminnan.

Tutustu Valmentavat taidot -verkkovalmennukseen

 

Lähteet

Pentland Alex (2012). The New Science Of Building Great Teams. Harvard Business Review.

Ristikangas Marjo-Riitta, Lönnroth Anna, Ristikangas Victoria & Ristikangas Vesa (2023). Valmentava tiimin johtaminen. Alma Talent.