Millaista on yhdessätyöskentely yli kulttuurirajojen?
Blogit
Minulla oli mahdollisuus osallistua monikulttuurisuustapahtumaan Lappeenrannassa ja Lahdessa. Teemana oli monikulttuurisuus työelämässä; aihe, joka on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.
Nykyisessä verkottuneessa globaalissa maailmassa rajat ylittävä yhteistyö on usein jo välttämättömyys. Yritykset eivät toimi enää vain paikallisesti, vaan osana monikulttuurisia verkostoja, joissa ymmärrys eri tavoista ajatella ja toimia ratkaisee menestyksen.
Tapahtuman kohokohta oli kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijan, professori Michael Gatesin (luennoitsija mm. Oxfordin yliopistossa sekä dosentti Zhejiangin yliopistossa) puheenvuoro kulttuurisesta asemoinnista. Hänen näkökulmansa pysäytti. Ja se oli:
Menestyksemme tiimissä riippuu usein siitä, miten kollegamme kokevat ja kuvailevat työtapaamme silloin, kun emme itse ole paikalla.
Tämä ajatus haastaa jokaisen johtajan ja tiimin jäsenen. Kyse ei ole vain siitä, mitä teet, vaan siitä, miten sinut koetaan.
Gates puhui kulttuurisesta asemoinnista, eli siitä, miten eri kulttuureista tulevat ihmiset tulkitsevat toistensa toimintaa. Sama käytös voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.
Tämä avasi kolme tärkeää näkökulmaa:

Kuulimme monikulttuurisuustapahtumassa myös aitoja tarinoita ihmisiltä, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja rakentaneet elämäänsä täällä. Heidän kokemuksensa toivat esiin yhden keskeisen tarinan: Matkan ulkopuolisuuden tunteesta kohti kuulumisen tunnetta!
Monet kuvasivat, kuinka suomalainen työelämä voi aluksi tuntua haastavalta. Kulttuuria leimaavat usein hiljaisuus, itsenäisyys ja vähäinen small talk. Nämä ovat usein ilmiöitä ja asioita, jotka tulevat yllätyksenä eivätkä ole todellakaan kaikille itsestäänselviä.
Sopeutuminen suomalaiseen työelämään vaatii usein sinnikkyyttä, oppimishalua ja rohkeutta. Mutta ennen kaikkea se vaatii työyhteisöltä jotain vielä tärkeämpää, tilaa ja kutsua tulla mukaan. Tässä suomalaiset voisivat olla aktiivisempia eli ottamaan mukaan suomalaiseen työelämään, mutta myös vapaa-ajan kohtaamisiin.
Olen nyt ymmärtänyt selvästi yhden asian: Monikulttuurisuus ei ole vain “hyvä asia” tai huono trendi. Se on parhaimmillan yrityksen ja organisaation kilpailutekijä. Mutta vain, jos sitä johdetaan oikein ja siellä olevat työntekijät lähtevät mukaan rakentamaan oikeasti monikulttuurista työyhteisöä ja toimintakulttuuria.
Olipa kyse arjen työnteosta, viestinnästä tai arjen kohtaamisista, monikulttuurisuus voi toimiessaan lisätä merkittävästi:
Tai vaihtoehtoisesti monikulttuurisuus:
Ero syntyy yhdestä asiasta: miten sitä johdetaan.
Monikulttuurisuus ei ole tulevaisuutta – se on tätä päivää. Organisaatiot ja yritykset, jotka oppivat työskentelemään yli kulttuurirajojen, eivät vain selviydy, vaan ne menestyvät. Kyse ei ole siitä, että poistamme erot, vaan siitä, että opimme hyödyntämään niitä yhdessä.
Osastonhoitaja Magdalene Awahnde johtaa monikulttuurista hoitotyön tiimiä Kustaankartanon seniorikeskuksessa. Jotta laadukas kodinomainen hoito arjessa on mahdollista, niin se tarkoittaa sujuvaa yhteistyötä monista eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden kesken.
Kaikki asiakastarinat