Valmentava johtaja ja tiimin yhdessäohjautuvuus

Itseohjautuvuus on nykyään monessa organisaatiossa käytetty oivallinen käsite. Ovathan itseohjautuvat yksilöt monen esihenkilön unelma. He ovat vaivattomia johdettavia, jotka ovat motivoituneita, omaan osaamiseensa luottavia ammattilaisia.

Itseohjautuvuuden teoria kumpuaa yksilön sisäisen motivaation tutkimuksesta. Viimeisten vuosien aikana on tuota yksilön sisäisen motivaation teoriaa lähdetty soveltamaan myös tiimityön arkeen. Jotta käsitteet eivät mene liiaksi sekaisin, tiimien itseohjautuvuuden sijaan on parempi käyttää uutta termiä. Tiimit ovat parhaimmillaan yhdessäohjautuvia, jotka elävät valmentavaa otetta todeksi.

Valmentava ote tarkoittaa arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä, jossa vaikutetaan ja tullaan toisten tekemisestä vaikutetuiksi (Ristikangas & Ristikangas 2019, 7. painos). Yhdessäohjautuva tiimi tarvitsee valmentavaa johtajuutta. Kautta aikojen tutkimukset ovat todistaneet, ettei yksikään ryhmä tai tiimi ole toiminut itsenäisesti ilman johtajaa. Johtaja ei tarkoita kuitenkaan arkaaisen teollisen aikakauden johtamisjärjestelmään luomaa asiantuntijaesimiestä, jossa yksi ihmisten johtaja on muita viisaampi ja osaavampi osaaja.

Valmentava johtaja uskoo, että tiimissä on viisautta toimia ja tehdä hyviä ja viisaita päätöksiä. Siksi valmentavissa tiimeissä osallistetaan jäseniä tekemään päätöksiä ja toimimaan tiimin yhdessä sovittujen toimintamallien mukaisesti.

Onnistumisen positiot – mitä on valmentava johtaminen?

Valmentava johtaja näkee, että häntä tarvitaan kolmella tavalla. Ensinnäkin hänen tärkeä tehtävänsä on varmistaa, että tiimi tietää tavoitteensa ja on sitoutunut tekemään kaikkensa sen saavuttamiseksi. Toiseksi valmentava johtaja ymmärtää, että hän on osa joukkuettaan sekä hyvässä että pahassa. Työtä tehdään tarvittaessa rinta rinnan ja otetaan vastaan tarvittavat työtehtävät rooliin katsomatta. Kolmanneksi valmentava johtaja uskaltaa siirtyä syrjään ja antaa tiimiläisille mahdollisuuden toteuttaa omaa ammatillista ja persoonallista osaamistaan. Tätä kolmas tapa eli positio korostuu yhdessäohjautuvassa tiimissä. Se on elintärkeä muutos teollisen aikakauden autoritäärisestä johtamisesta kohti valmentavaa johtamiskulttuuria.

Monet organisaatiot ovat rakentamassa toimintaansa kohti yhdessäohjautuvuuden periaatteita, jossa sovelletaan valmentavaa otetta arjessa. Olennaista on se, että ryhmillä ja tiimeillä on valta tehdä päätöksiä. Tiimiläiset tekevät yhteistä työtä ja ottavat yhteistä vastuuta tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisin sanoen valmentavat tiimit ovat yhdessäohjautuvia, jossa jokainen tiimiläinen kokee osallisuutta tiimin yhteisestä tekemisestä. Tiimissä on tällöin psykologista turvallisuutta, jossa uskalletaan kokeilla, esittää omia mielipiteitä ja nämä näkökulmat otetaan rakentavasti käsittelyyn (Frazier, M. & et all 2017).

Yhdessäohjautuvassa tiimissä tarvitaan myös johtajuutta. Tiimi tarvitsee aina itselleen henkilön tai henkilöt, jotka koordinoivat tarvittavia prosesseja ja ylläpitävät toimintamalleja sekä saavat yksilöissä ja tiimissä olevan potentiaalin käyttöön. Jos riittäviä toimintamalleja ei ole, ei ole myöskään kustannustehokasta ja mielihyvää tuottavaa lopputulosta.

Askeleita kohti valmentavaa otetta ja yhdessäohjautuvuutta

Tiimissä on mahdollista aktivoida arjessa tekoja kohti yhdessäohjautuvuutta. Alla on pieni lista vinkkejä, jota mikä tahansa tiimi voi lähteä soveltamaan – valmentavan esihenkilön johdattelemana.

1. Tulkaa tietoiseksi tavoitteistanne. Annetun tavoitteen rinnalle määritelkää myös oma tavoitteenne, jonka tiimiläiset työstävät itse.
2. Keskustelkaa tavoista ja prosessista, jota vaaditaan toivotun tavoitteen saavuttamiseksi.
3. Kiteyttäkää onnistumisen mittarit, eli mistä tiedätte, että olette tiiminä saavuttaneet määritetyt tavoitteet?
4. Käykää yhteinen pelisääntökeskustelu ja erityisenä näkökulmana se, mitä tapahtuu, jos sovittuja prosesseja ei kunnioiteta, ja miten kannustetaan sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta.

Ote: Valmentava tiimin johtaminen – Yhdessäohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä

(Ristikangas Marjo-Riitta, Lönnroth Anna, Ristikangas Victoria & Ristikangas Vesa), 2020:

”Osallistavaa tiimikulttuuria rakennetaan pitkäjänteisesti.
Tiimin valmentaja mahdollistaa onnistumisen osallistamalla, koska
yhdessä tiedetään ja osataan enemmän kuin yksin!
Valmentaja tarjoaa toisille mahdollisuuksia, valtaa ja oikeuden tehdä asioita.”

Kehity vaikuttavaksi tiimivalmentajaksi Systemic Team Coach© -koulutuksessamme. Lue lisää tästä.

LÄHTEET:

Frazier, M. L. & Fainshmidt, S. & Klinger, R. L. & Pezeshkan, A. & Vracheva, V. (2017). Psychological safety: A meta‐analytic review and extension. Personnel Psychology, 70(1), 113–165

Marks, Michelle & Mathieu, John & Zaccaro, Stephen. (2001). A Temporally based Framework and Taxonomy of Team Processes. Academy of Management Review 2001, Vol No. 3, 356-376.

O’Toole, James & Lawler III Edward E. (2006). The New American Workplace New York: Palgrave Macmillan.

Ristikangas, Marjo-Riitta & Grünbaum, Leni. (2014). Valmentava esimies – Onnistumisia palvelevat positiot. Talentum.

Ristikangas Marjo-Riitta, Lönnroth Anna, Ristikangas Victoria & Ristikangas Vesa. (2021). Valmentava tiimin johtaminen – Yhdessäohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä

Ristikangas & Ristikangas (2022). 8. painos. Valmentava johtajuus. Almamedia.

Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2002). An overview of self-determination theory. In E. L. Deci & R. M. Ryan (Eds.), Handbook of self-determination research (pp. 3- 33).