Sosiaali- ja terveystoimen lakimies osallistui Valmentava esimies© -koulutusohjelmaan, kiinnostuksesta esimiestyön kehittämistä kohtaan.
Koulutuksesta hänelle jäi erityisesti mieleen kouluttaja Marjo-Riitta Ristikankaan ja osallistujien välinen vuorovaikutuksellisuus sekä luonteva henkinen yhteys koulutuspäivien aikana. Kouluttaja Ristikangas pisti osallistujat ahkerasti reflektoimaan opeteltavia asioita.
Koulutuspäivät olivat mielenkiintoisia ja mielekkäitä.”
Osallistuja koki koulutuksen olleen erittäin positiivinen ja hyödyllinen kokemus. Hän toteaa, että koulutuspäivät etenivät mukavasti ja siellä käytiin tärkeitä yhteisiä keskusteluja mm. esimiehen ja työntekijöiden välisestä suhteista sekä esimiestyön tavoitteista.
Koulutuksessa oli positiivinen ja iloinen ote asioihin, jonka myötä työstettävissä asioissa päästiin pintaa syvemmälle.
Keskustelimme muun muassa työpaikkojen kulttuurikäyttäytymistä ohjaavasta käyttäytymis- ja organisaatiopsykologiasta sekä ihmismielen toiminnasta, ja miksi juuri valmentava johtamismenetelmä toimii.”
Koulutuksesta jäi sisällöllisesti elämään käsitteet itseohjautuvuus ja valmentavan esimiestyön eri osa-alueet. Itseohjautuvuudessa osallistujaa kiehtoi vapauden ja vastuun välinen jännite, jonka myötä lopulta myös tulosta tuotetaan. Mitä paremmin esimies saa aktivoitua tiimiläisissään oma-aloitteisuutta, sitä parempi. Tuohon tarvitaan valmentavaa otetta.
Erityisen tärkeä oli kokemus BoMentis Oy:n kehittämän arviointityökalun, Coaching Leadership Pulse© eli CLP© :n käytöstä. Työväline oli hyödyllinen, koska siinä sai ymmärrystä tiimin palautekulttuurin korkeasta tasosta. CLP:ssä osallistujan toimintaa arvioivat hänen itsensä lisäksi suorat johdettavat.
Arviointityökalun tuloksia oli mielenkiintoista analysoida. Vertailun tuloksissa näkyi mielenkiintoisesti se, kuinka itse koin oman tapani toimia versus miten työntekijäni, jotka näkevät toimintani objektiivisemmin kokevat tapani toimia. He näkevät toimintani esimiehenä kokonaisuutena ja sen kuuleminen oli arvokasta minulle.”
CLP© -johtajuusarviointityökalu oli opettava ja omistin sen kasvualustaksi itselleni. Pystyin arvioimaan omaa toimintaani syvällisemmin arvioinnin tuloksia analysoimalla. Onnistuin myös luomaan selkeitä toimintasuunnitelmia oman toimintani kehittämiseen. Saamastani palautteesta pystyin luomaan suuntaa siihen, miten ja mihin suuntaan voin parantaa omaa otetta esimiestyöhöni ja mitä työntekijöideni tarpeita minun tulee ottaa huomioon.”
Pelkoa voi ilmetä esimerkiksi töissä, uuden oppimisessa, ihmissuhteissa tai jopa henkilökohtaisissa tavoitteissa. Pelko epäonnistumisesta voi aiheuttaa ahdistusta, stressiä ja siten estää usein ihmisiä ottamasta riskejä tai yrittämästä uusia asioita.
Jokaisella valinnalla on vaikutus, joten kannattaa oppia tiedostamaan miten itse vaikuttaa toisiin. Tässä onkin yksi arjen tarina systeemisyydestä ja sen vaikutuksista.
Tiimi oli yrittänyt ratkaista ongelmiaan keskenään, mutta tulokset olivat olleet vaatimattomia. Niimpä tiimi päätti etsiä ulkopuolista apua – he palkkasivat itselleen tiimicoachin. Tiimicoaching-prosessi oli tehokas väline tiimin haasteiden kapittamiseen ja tiimi saavutti tavoitteensa heti seuraavassa kvartaalissa.
Johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjänä kohtaan lähes päivittäin tilanteita, joissa keskustelun osapuolet alkavat nokitella, selitellä tai puolustella omia tekemisiään. Suu ei pysy kiinni, vaan tilanteessa on pakko kommentoida ja saada sanottua oma tärkeäksi koettu viesti. Miksi kannattaisi välillä pitää suu vaan kiinni?
