Maanantaiahdistus ja sunnuntaiahdistus – voisiko työviikko olla vähemmän kuormittava?

Tiedätkö sen tunteen, kun sunnuntai-iltapäivästä alkaa tulla vähän levoton olo?

Huomenna pitäisi taas mennä töihin. Kalenterissa on palaveri heti aamulla. Siihen pitäisi ehtiä valmistautua. Jossain odottaa tekemätön raportti ja tehtävä, jota ei saanut perjantaina valmiiksi.

Sunnuntai on alkanut tuntua vähän turhan paljon maanantain esivalmistelulta.

Maanantaiahdistuksesta ja sunnuntai-iltaan liittyvästä työstressistä puhutaan usein yksilön ongelmana. Ratkaisuna yksilön pitäisi osata palautua paremmin, lopettaa työasioiden ajatteleminen ja nauttia viikonlopusta.

Mutta entä jos katsoisimme asiaa myös toisesta suunnasta?

Millä tavalla itse rakennamme työviikkojamme – ja millä tavalla työpaikoilla yhdessä rakennetaan niitä?

Jos tuleva työviikko pyörii mielessä jo sunnuntaina, joskus syy voi löytyä myös konkreettisesti kalenterista ja työpaikan pelisäännöistä.

Älä aloita maanantaita pahimmalla mahdollisella tavalla

Mietitäänpä maanantaiaamua. Ehkä haluat, että tiimisi on maanantaina kello 8.00 skarppina neukkarissa ja raportit ovat timanttisen valmiina. Kaikilla on kahvi kädessä, kamerat päällä ja viikon ensimmäinen PowerPoint jo auki.

Kuulostaa tehokkaalta.
Mutta mietitään uudelleen.

Kuinka moni on käyttänyt sunnuntai-iltansa miettimällä, mitä maanantaiaamun palaverissa kysytään? Kuka on valmistautunut lauantaina? Kuka on valvonut edellisyönä liikaa, koska maanantai pyörii mielessä?

Ehkä ongelma ei olekaan ihmisten palautumiskyvyssä – vaan kalenterissa.

Jos maanantaiaamun ensimmäinen tehtävä on vaativa palaveri, johon jokaisen pitää valmistautua huolellisesti, saattaa olla hyvä kysyä: tarvitseeko sen oikeasti olla maanantaina kello 8?

Palaveriin valmistautuminen on työtä. Myös palaverin jälkeen tarvitaan usein aikaa asioiden käsittelylle ja seuraavien tehtävien aloittamiselle. Maanantaiaamu voisi olla myös rauhallinen hetki, jolloin katsotaan viikon tärkeimmät asiat ja päästään takaisin työrytmiin.

Kaikkien ei tarvitse olla viikon ensimmäisenä aamuna parhaimmillaan.

Entä perjantai? Älä pakkaa viikonloppua täyteen työasioita

Sama kannattaa muistaa viikon toisessa päässä. Perjantai-iltapäivä ei välttämättä ole paras hetki pitkälle palaverille, jossa tehdään isoja päätöksiä, ratkaistaan hankalia asioita ja jaetaan vielä iso nippu uusia tehtäviä ensi viikolle.

Kokous päättyy. Läppäri suljetaan. Mutta työasiat eivät välttämättä sulkeudu samassa hetkessä mielestä.

Tutkimuksissa on havaittu, että työstä irrottautuminen vapaa-ajalla on tärkeä osa palautumista. Vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa myös perjantain ylimääräinen työ ja työasioihin liittyvä ongelmanratkaisu olivat yhteydessä siihen, miten hyvin työstä irrottautuminen viikonlopun aikana onnistui.

Siksi perjantain viimeisille tunneille kannattaa jättää myös tilaa työviikon päättämiseen. Mitä jäi kesken? Mitä siirtyy ensi viikolle? Mikä on maanantain ensimmäinen tärkeä asia?

Kun asiat on kirjattu ylös, niitä ei tarvitse kantaa koko viikonloppua mukana mielessä.

Kalenteriin tarvitaan myös tyhjää

Yksi yksinkertainen tapa keventää työviikkoa on jättää kalenteriin väljyyttä. Jos jokainen tunti on varattu, pienikin yllätys sotkee helposti koko päivän. Asiakas soittaa, työkaveri tarvitsee apua tai jokin asia vie suunniteltua enemmän aikaa – ja yhtäkkiä ollaan myöhässä kaikkialta.

Työterveyslaitos nostaa esiin muun muassa kiireen, liian suuren työmäärän, jatkuvat keskeytykset ja riittämättömät tauot työstä palautumista vaikeuttavina tekijöinä. Palautumista pitäisi tapahtua myös työpäivän aikana, ei vasta illalla tai viikonloppuna.

Tyhjä kohta kalenterissa ei siis välttämättä tarkoita, ettei silloin tehdä mitään.

Se voi olla juuri se kohta, joka mahdollistaa muun työn tekemisen ilman jatkuvaa kiireen tunnetta.

Kaikkia palavereita ei tarvita

Työviikon keventäminen ei aina vaadi suurta organisaatiouudistusta. Joskus voi aloittaa kalenterista ja palaverikulttuurista.

Tarvitaanko tämä palaveri?
Tarvitseeko kaikkien osallistua?
Voisiko asian hoitaa viestillä?
Tarvitaanko tunti vai riittäisikö puoli tuntia?

Ja ehkä tärkein kysymys: Mitä tapahtuu, jos tätä kokousta ei pidetäkään? Varsin usein vastaus onkin – ei oikeastaan mitään. Silloin kalenterissa saattaa olla juuri sellainen paikka, josta työviikkoa voisi keventää.

Myös omilla työtavoilla on merkitystä

Kaikki työkuormitus ei tietenkään synny työpaikan käytännöistä. Joskus kannattaa katsoa myös omaa tapaa tehdä työtä.

Yritätkö tehdä kaiken heti?
Onko tehtäviä liikaa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan?
Tarkistatko sähköpostin jatkuvasti?
Pidätkö keskeneräisiä asioita mielessäsi sen sijaan, että kirjaisit ne ylös?

Tai katsotko sunnuntai-iltana työkalenteria ihan vain nopeasti? Se viimeinen voi olla yllättävän tehokas tapa pilata muuten mukava sunnuntai.

Jos tuleva työviikko alkaa pyöriä mielessä, tehtävien kirjoittaminen ylös voi olla parempi ratkaisu kuin niiden pyörittäminen päässä. Kaikkea ei tarvitse hallita täydellisesti, mutta työn ei kuulu kulkea koko ajan mukana mielessä.

Työhyvinvointi ei ole vain työntekijän vastuulla

Tässä on ehkä koko asian tärkein näkökulma. Jos maanantai ahdistaa, on hyvä pysähtyä katsomaan sekä omaa palautumista että sitä, mikä työssä ja työympäristössä synnyttää kuormitusta. Jos kalenteri on jatkuvasti liian täynnä, työmäärä kohtuuton tai työpäivät täynnä keskeytyksiä, ei ole reilua ajatella, että ratkaisu olisi vain yksilön parempi stressinhallinta.

Työterveyslaitos korostaa, että työstä palautuminen ja stressinsäätely ovat myös työyhteisön yhteisiä asioita. Työn määrään, tekemisen tapoihin, palavereihin ja työpäivän rakenteeseen voidaan vaikuttaa yhdessä.

Siksi työpaikalla voisi joskus kysyä ihan suoraan: ”Mikä meidän työviikossamme alkaa painaa jo ennen kuin viikko on edes alkanut?”

Vastaus voi olla maanantaiaamun palaveri. Tai perjantain viimeinen kokous. Liian täysi kalenteri, epäselvät prioriteetit tai jatkuvat keskeytykset. Tai ehkä huomataan, että yhdelle työviikolle on yksinkertaisesti yritetty mahduttaa kahden viikon työt.

Kevyempi työviikko ei tarkoita vähemmän tavoitteita

Työelämässä ei aina voi valita täydellistä ajankohtaa palavereille, eikä kaikkia kiireitä voi poistaa. Mutta kaikkea ei tarvitse tehdä mahdollisimman kuormittavalla tavalla.

Jos maanantai alkaa ahdistaa jo sunnuntaina, tunnetta ei tarvitse vain yrittää päästä eroon. Sitä kannattaa kuunnella.

Se voi kertoa siitä, että tarvitset enemmän palautumista. Mutta se voi kertoa myös siitä, että työssä on jotain, mitä pitäisi tarkastella uudelleen.

Ehkä maanantaiaamun ensimmäinen palaveri voisi alkaa vähän myöhemmin.
Ehkä perjantain viimeiseen tuntiin ei tarvitse sijoittaa viikon suurinta päätöstä.
Ehkä kalenteriin pitäisi jättää enemmän tyhjää.
Ehkä kaikkia palavereita ei oikeasti tarvita.

Ja ehkä joskus kannattaa kysyä itseltään tai tiimiltään suoraan: Mitä meidän työssämme tapahtuu jo ennen kuin työpäivä alkaa? Vastauksista voi löytyä yllättävän paljon tietoa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja siitä, miten työtä oikeasti tehdään.

Miltä teidän työviikkonne tuntuu?

Kaikkea työelämän kuormitusta ei voi poistaa, eikä tarvitsekaan. Mutta yhdessä voidaan usein vaikuttaa siihen, miten työtä tehdään ja miltä arki työssä tuntuu.

Bomentiksella uskomme, että toimiva työarki syntyy yhdessä.  Jos teidän työviikossanne olisi yksi asia, jonka haluaisitte tehdä toisin, mikä se olisi?

Autamme johtajia ja työyhteisöjä rakentamaan selkeämpää, toimivampaa ja inhimillisempää työarkea.
👉 Tutustu valmennuksiimme tästä.

Lähteet

• Työterveyslaitos: Työstä palautuminen ja stressinsäätely ovat työyhteisön yhteisiä asioita
• Työterveyslaitos: Työssä palautuminen
• Haun ym. (2026): Trajectories of psychological detachment over the weekend
• Sonnentag, S. (2015): Recovery from job stress: The stressor-detachment model as an integrative framework