Onko johtoryhmäsi strateginen kehittäjä vai operatiivisten tulipalojen sammuttaja?

Yleinen ymmärrys lienee, että johtoryhmän päätarkoituksena on johtaa liiketoimintaa ja samalla kasvattaa yrityksen arvoa. Arki näyttäytyy kuitenkin kovin monimutkaiselta. Kohtaamme erilaisia johtoryhmiä viikoittain. Se mihin johtoryhmät keskittyvät vaihtelee melkoisesti. Karkeasti johtoryhmien fokuksen voi jakaa kolmeen.

1. Johtoryhmä, joka käyttää aikansa operatiivisten ongelmien ratkaisemiseen, tulipalojen sammuttamiseen. Aika menee siihen, että keskustellaan adhock-tilanteista ja ratkotaan yrityksen strategisen luotsaamisen näkövinkkelistä aivan liian pieniä asioita. Fokuksena esiin nousseet arjen ongelmat ja niiden ratkominen. Usein ratkottavat ongelmat vielä liittyvät yksiköissä tai tiimeissä oleviin ihmisten välisiin haasteisiin.
2. Johtoryhmä, joka on jakautunut totaalisesti omiin siiloihinsa. Kukin jäsen päättää oman liiketoiminta-alueensa asioista eikä hänellä ole mielenkiintoa kollegojen vastuualueille. Fokuksena on jäsenten pitäminen kartalla oman vastuualueenasioista. Keskustelua leimaa pitkähköt monologit, eli yksikkö- ja vastuualueraportoinnit. Yhteistä keskustelua ja kehittämistä ei juurikaan ole. Muiden jäsenten huomio jakautuu monien asioiden hoitamiseen kokousten aikana, jolloin läppärit ja kännykät hallitsevat kokousta.
3. Johtoryhmä, joka työskentelee yhteisen tavoitteen eteen eli pelaa oikeasti hyvin yhteen. Kun kokoonnutaan yhteen, keskustellaan isommista linjauksista, strategisista hankkeista sekä rakennetaan yhdessä koko organisaation johtajuutta. Fokuksessa on tulevaisuuden ennakointi, ohjaus ja kehittäminen. Toiminta näkyy laaja-alaisena keskusteluna ja kaikkien jäsenten osallistumisena. Päätökset ovat aina yhteisiä ja jokainen vastaa yhteisten päätösten toimeenpanosta.

Johtoryhmän olemassaolon tarkoitus

Mikä on sinun johtoryhmäsi olemassaolon tarkoitus? Mitähän mahtaisi tapahtua, jos johtoryhmääsi ei olisi lainkaan? Mitä sellaista johtoryhmäsi jäsenet voivat saada aikaan yhdessä, mitä he eivät voisi tehdä kukin itsenäisesti?

Tulevaisuudessa jaetun johtajuuden tapa

Yksin johtamisen aika on ohi. Tulevaisuuden tarvitaan jaetun johtajuuden mallia. Menestyvän johtoryhmän tehtävä on selkeä ja kaikki ovat osallistuneet sen määrittämiseen. Tehtävää ja missiota myös tarkastellaan säännöllisin väliajoin.
Johtoryhmä varmistaa tulevaisuuden menestymisen kyseenalaistamalla jatkuvasti sekä omaa että muiden ajattelua ja tekemistä. Johtoryhmän tehtävänä on johtaa kokonaisuutta vaalien liiketoiminnan kannattavuutta ja vaikuttaen myönteisesti koko henkilöstön hyvinvointiin. Johtoryhmätyöskentelyn päätehtäviä on kolme.

1. Toiminnan johtaminen (strategiset valinnat)
2. Ihmisten johtaminen
3. Talouden johtaminen

Johtoryhmän koostumus

Menestyvän johtoryhmän tunnistaa siitä, että jokainen tuo erilaisia näkökulmia yhteiseen keskusteluun ja yhteistyö toimii. Kukaan ei optimoi oman vastuualueensa menestystä toisten kustannuksella. Näin jokaisen jäsenen osaamiset ja erilaisuuden tuoma ajatteluhyöty on koko firman luotsaamisen apuna ja tukena.

Liika saman mielisyys sokeuttaa. Tätä vahvistaa tutkimus, jossa analysoitiin 1307 yhdysvaltalaisen pankin tuloksia vuosina 1996–2012. Tulos oli yksiselitteinen: mitä enemmän rahoitusalan asiantuntijoita johdossa oli, sen suuremmat tappiot syntyivät liiketoiminnalle. Varmista siis, että omassa johtoryhmässäsi erilaisuus on valttia. Muokkaa johtoryhmän koostumusta siten, että jäsenien taustat, osaamiset ja persoonat eroavat riittävästi toisistaan.

Tavoitteellisuus johtoryhmässä

Menestyvällä johtoryhmällä on siis selkeä missio ja se koostuu erilaisista henkilöistä. Mitä muuta tavoitteellisuus johtoryhmässäsi tarkoittaa? Miten varmistat, että johtoryhmäsi ja sitä kautta organisaatiosi menestyy jatkossakin?
Tavoitteellisuutta voi ja kannattaa lisätä miettimällä vähän laajemmin toimintaa. Voimme asettaa yrityksen menestymisen mittareiden lisäksi mittareita sille, kuinka johtoryhmä toimii. Puhun siis keskinäisen työskentelyn ja yhdessä oppimisen mittaamisesta.

• Mistä teidän on hyvä sopia, jotta ryhmänne toiminta kehittyy?
• Miten toimitte, jotta keskustelu on rakentavaa ja löytyy uusia näkökulmia?
• Miten saatte osaamisen ja kokemukset monipuolisesti käyttöön?
• Miten annatte toisillenne palautetta, niin vuorovaikutustaidoista kuin osaamisen jakamisesta?
• Missä ja miten arvioitte tämän tyyppisiä asioita?

Ilman systemaattista reflektointia ei tapahdu oppimista ja kehittymistä. Arvioimalla ja kehittämällä yhteistyötaitoja luodaan edellytykset menestyvälle johtoryhmätyöskentelylle. Tämä heijastuu takuuvarmasti myös muuhun organisaatioon johtamisen kulttuurin muutoksena. SLP, eli Systemic Leadership Pulse on kehitetty johtoryhmien toiminnan analysoinnin ja mittaamisen apuvälineeksi.
Pääset tutustumaan SLP – Johtoryhmästä tähtijoukkueeksi – analyysiimme tästä ja olemalla meihin yhteydessä.

LÄHTEET

• Johtoryhmästä tähtijoukkue. Ristikangas Vesa & Rinne Tapani. Talentum 2014.
• When Experts Become Liabilities: Domain Experts on Boards and Organizational Failure. Academy of Management 2016.
• Stellar Management Teams. Ristikangas Vesa & Rinne Tapani. Routledge, London 2018.