Johtoryhmän toimivuus rakentuu mikrotaidoista – näin kehität yhteistyötä

Johtoryhmän kehittämisessä huomio kiinnittyy usein strategiaan, tavoitteisiin ja päätöksentekoon. Ne ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalla on tekijä, joka jää helposti liian vähälle huomiolle: johtoryhmän arjen vuorovaikutus.

Oletetaanpa, että käsite johtoryhmä tarkoittaa ennen kaikkea yhteistyösuhdetta. Kuulostaa ehkä pehmeältä, mutta juuri siinä piilee johtoryhmän todellinen voima. Kun yhteistyö toimii, syntyy parempia päätöksiä, enemmän sitoutumista ja lopulta myös parempia tuloksia.

Mutta miten saadaan aikaan yhteistyö, joka todella tuottaa?

Tuloksellinen johtoryhmä rakentuu pienistä teoista

Organisaatioissa on vuosien ajan tutkittu, mikä erottaa tulokselliset tiimit muista. Yksi havainto toistuu tutkimuksesta toiseen: onnistuvan ryhmän vetäjä ja jäsenet rakentavat tietoisesti hyviä keskinäisiä suhteita.

Usein onnistumista selitetään erilaisilla johtamismalleilla tai kokoustekniikoilla. Todellisuudessa kyse on paljon arkisemmista asioista – pienistä päivittäisistä valinnoista ja vuorovaikutuksen tavoista. Voimme kutsua niitä mikrotaidoiksi.

Juuri nämä mikrotaidot määrittävät sen, syntyykö johtoryhmän keskusteluissa uusia oivalluksia vai jäädäänkö puolustamaan omia näkemyksiä.

Mitä johtoryhmän mikrotaidot ovat?

Mikrotaidot ovat pieniä mutta vaikuttavia toimintatapoja, jotka näkyvät jokaisessa kokouksessa ja kohtaamisessa.

Esimerkiksi:

• taito tehdä tavoitteet näkyviksi
• taito nähdä muut onnistujina
• taito vaikuttaa kysymällä
• taito tukea muiden tavoitteellista ajattelua
• taito tehdä muiden onnistumisia näkyväksi
• taito kuunnella aidosti ennen omien ratkaisujen tarjoamista
• taito rakentaa yhteistä ajattelua erilaisten näkökulmien pohjalta
• taito antaa tilaa myös keskeneräisille ajatuksille.

Yksittäinen teko voi tuntua pieneltä. Kun nämä taidot kuitenkin toistuvat jokaisessa johtoryhmän tapaamisessa, ne alkavat vähitellen muuttaa koko ryhmän toimintakulttuuria.

Johtoryhmän yhteistyö näkyy koko organisaatiossa

Johtoryhmä toimii esimerkkinä koko organisaatiolle. Sen tapa keskustella, ratkaista ristiriitoja ja tehdä päätöksiä heijastuu vähitellen myös esihenkilöihin ja tiimeihin.

Jos johtoryhmässä uskalletaan kysyä, kuunnella ja haastaa rakentavasti, sama toimintatapa leviää usein koko organisaatioon. Vastaavasti kiire, siiloutuminen tai keskustelun yksipuolisuus näkyvät nopeasti myös muualla.

Organisaatiokulttuuri ei synny arvojulisteista, vaan siitä, mitä ihmiset kokevat joka päivä työssään.

Valmentava johtaminen vahvistaa mikrotaitoja

Valmentavan johtamisen ytimessä on ajatus siitä, ettei johtajan tarvitse tarjota valmiita vastauksia kaikkiin tilanteisiin. Sen sijaan hänen tehtävänsä on auttaa muita ajattelemaan, löytämään ratkaisuja ja hyödyntämään koko ryhmän osaamista.

Kun johtoryhmä omaksuu valmentavan työotteen, keskustelut muuttuvat. Ratkaisujen sijaan syntyy yhteistä ajattelua. Mielipiteiden puolustamisen sijaan rakennetaan uusia näkökulmia yhdessä.

Parhaimmillaan johtoryhmä ei ole joukko yksittäisiä asiantuntijoita, vaan yhteinen ajattelukumppani koko organisaatiolle.

Systeeminen näkökulma tuo uusia mahdollisuuksia

Johtoryhmän kehittäminen ei ole vain yksittäisten ihmisten osaamisen vahvistamista. Systeemisessä ajattelussa huomio kohdistuu siihen, mitä ihmisten välillä tapahtuu.

Millaisia oletuksia keskusteluissa syntyy? Kenen ääni kuuluu? Miten erilaisia näkökulmia hyödynnetään? Millaiset toimintamallit toistuvat huomaamatta?

Kun johtoryhmä oppii tarkastelemaan myös omaa vuorovaikutustaan, se pystyy tekemään parempia päätöksiä erityisesti monimutkaisissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Miten johtoryhmän mikrotaitoja voi kehittää?

Johtoryhmän kehittäminen ei edellytä suuria organisaatiouudistuksia. Usein vaikuttavimmat muutokset syntyvät pienistä, tietoisista kokeiluista.

Voitte esimerkiksi:

• pysähtyä arvioimaan johtoryhmän yhteistyötä säännöllisesti
• lisätä kokouksiin enemmän avoimia kysymyksiä kuin valmiita vastauksia
• tehdä onnistumiset näkyviksi jokaisessa tapaamisessa
• varata aikaa yhteiselle reflektiolle päätösten jälkeen
• harjoitella kuuntelemista ja yhteisen ajattelun rakentamista.

Pienet muutokset voivat ajan myötä muuttaa koko johtoryhmän toimintaa.

Johtoryhmän onnistuminen alkaa ajattelusta

Onnistumisen arki muodostuu ketjusta ajattelu – tahtominen – tekeminen. Kun johtoryhmä osaa tukea oikeanlaista ajattelua, siitä seuraa parempia tekoja. Kun tätä tehdään systemaattisesti, muuttuvat vähitellen myös yhteistyökulttuuri, päätöksenteko ja organisaation tulokset.

Siksi johtoryhmän kehittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota myös niihin kaikkein pienimpiin asioihin. Juuri mikrotaidot ovat usein niitä tekijöitä, jotka ratkaisevat, syntyykö johtoryhmässä aitoa yhteistyötä vai pelkästään rinnakkain työskenteleviä asiantuntijoita.

Millaisia mikrotaitoja teidän johtoryhmässänne harjoitellaan? Elävätkö ne aidosti jokapäiväisessä työskentelyssä? Ehkä juuri niistä alkaa seuraava askel kohti vaikuttavampaa johtoryhmätyöskentelyä.