Minustako valmentava tiimin johtaja?

Janita on erään asiantuntijaorganisaation yksikönvetäjä ja hänen johtotiimissään on viiden ammattilaisen ryhmä, jotka ovat kaikki huippuosaajia. Hän oli tottunut keskittymään johtamisessaan yksilöiden valmentamiseen. Kahdenkeskisistä kohtaamisista oli muodostunut tärkeä paikka pohtia itse kunkin arkea. Janita kuitenkin huomasi ajan saatossa, että vaikka hän kuinka panostaisi yksilöihin, johtotiimin toiminta ei kehity. Lopulta hän pyysi apua ulkopuoliselta ammatticoachilta. Näin Janita kuvasi tilannettaan coachille.

”Minulla on jo valmentavan esihenkilön taidot ja olen tehnyt sitä pitkään. Osaan kysyä ja kuunnella. Näen johdettavassani potentiaalia, ja annan hänen loistaa. Haastan ajattelemaan. Annan palautetta ja nostan vaikeat asiat keskusteluun. Kehun ja kannustan. Annan vastuuta ja vapauksia. Vaadin paljon, mutta annan myös vaatimusteni mukaisesti takaisin paljon.

 

Tai näin ainakin kuvittelin, kunnes sain taannoin yksikkömme johtotiimin johdettavaksi. Johtotiimissämme on niin erilaisia ihmisiä. Juhani on syrjään vetäytyvä, hän on niin kuin 16-vuotias poikani ”emmä tiiä, ihan sama, ok” on vastaus kaikkeen, mitä kysyn. Pekka on taas yli-innokas, hän kyselee koko ajan mitä voisi tehdä enemmän ja onkin ottanut ”pikku pomon” paikan johtotiimissämme, komentelee ja ohjailee muita. Juhanin mielestä se on hyvä, eipä tarvi itse tehdä niin paljon. Liisaa se ärsyttää suunnattomasti. Liisaa tuntuu muutenkin ärsyttävän kaikki suunnattomasti. Onkohan ärsyyntymisen syy työssä? Vai ehkä kotona? Kuulin Liisan äyskivän puhelimessa jollekin…

Persoonallisuudet kun saisi mätsäämään, olisi hyvä. Mutta entä ne taitotasoerot? Juhani osaa paljon, mutta ei jaa tietojaan. Pekka taas jakaa mielellään ihan kaiken, mitä mielessään ajattelee. Ja se tieto ei ole aina relevanttia, eikä oikein. No ehkä jollekin se on, mutta ei koko johtotiimille. Liisa, jota Pekan tietotaito eniten hyödyttäisi, ärsyyntyy eniten Pekan luennoinnista. Ärsyttääkö Liisaa Pekan tapa tuoda osaamisensa esiin vai se, että Pekka oikeasti osaa enemmän kuin hän? Vai mikä perimmäinen syy mahtaa olla? 

Minun ongelmani on se, että en pääse eteenpäin tässä tiedonjakamisdilemmassa kuin vain kahdenkeskisissä keskusteluissamme. Ei auta, vaikka oivalluttaisin Juhanin jakamaan tietoaan, jos Pekka ei samalla ymmärrä himmata. Ja Liisa ei tajua, että vaikka hän ei kaikkea tietäisi, se ei vähennä hänen johtajuutttaan, ja että hän on myös tärkeä osa johtotiimiä.

Aikani ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin niihin yksilökeskusteluihin, joita näiden asioiden läpikäyminen vaatisi. Ja näiden yksilöllisten oivallusten lisäksi minun tulisi saada aikaan kollektiivinen oivallus siitä, että me olemme tiimi. Kaikkia meitä tarvitaan, kaikilla on omat vahvuutensa ja kehityskohteensa ja että me emme selviä tästä yksilösuorituksella. Meidän tulee tehdä työmme yhteistyössä, toisia tukien ja sparraten. Niin, että miten ihmeessä onnistun?”

Yksilöiden valmentamisesta johtotiimin valmentavaan johtamiseen

Janitan kuvaus on takuuvarmasti tuttu monelle. Monet ovat perustaneet johtamistyönsä kivijalan 1 to 1-keskusteluille, mutta tiimissä tapahtuva systemaattinen kehittämistyö ja valmentavan otteen soveltaminen loistavat poissaolollaan.

On toki selvää, että tiimin valmentava johtaminen on erilaista kuin yksilöiden kanssa sovellettava valmentava johtamistyyli. Vaikeuskerroin kasvaa tiimissä, koska suhden määrä moninkertaistuu.

Mitä isompi tiimi, sen kompleksisemmaksi vuorovaikutuksen johtaminen muodostuu. Kun siihen vielä lisätään yksilöiden erilaisuudesta kumpuavat haasteet, moni johtaja ei enää olekaan tilanteen päällä. Silloin aktivoituu autopilotit ja keskittyminen asioiden suorittamiseen. Näennäisesti päästään asioissa eteenpäin, kun johtaja huolehtii puhumisesta ja tiimiläiset ovat kuuntelijoita ja myötäilijöitä.

Todellinen muutos tapahtuu, kun johtamisessa asioiden edistämisen rinnalle nostetaan tiimin toiminta ja yhteistyön käytännöt. Johtajan mielessä tulisi aktivoitua toimintaa ohjaavia uusia kysymyksiä, kuten esimerkiksi:

• Miten saada loistavat yksilöt tekemään yhteistyötä?
• Miten saada johtotiimiläiset oivaltamaan omaan toimintaansa valmentavaa asennetta?
• Miten rakentaa tiimi, jossa jokaista tarvitaan, ja jossa kaikki kokevat olevansa tärkeitä?

Valmentava tiimin johtamisen taito on enemmän kuin yksilön valmentamisen taito. Niin kuin kaikessa kehittymisessä tärkeintä on tunnistaa kehittymisentarve ja lähtötilanne. Kun tiedostaa oman tilanteensa, on helpompi lähteä pohtimaan mitä haluaisi lähteä itsessään tai tiimissään kehittämään.

Mistä aloittaa valmentavana tiimin johtajana?

Menestyvää tiimityötä on tutkittu paljon. Yksi toistuva tekijä toimivien tiimien työskentelyssä on se, että tiimillä on selkeä yhteinen tavoite, johon jokainen tiimiläinen on myös sitoutunut. Valmentavana tiimin johtajana tehtäväsi on siis varmistaa, että onnistumisen perusta on kunnossa:

• Mikä on meidän johtotiimimme tavoite?
• Mitä meidän tulee saada aikaan tiiminä?
• Mistä tiedämme, että olemme saavuttaneet tavoitteemme?
• Mitä yhteisen tavoitteen mukainen toiminta edellyttää a) sinulta yksilönä b) meiltä johtoryhmänä?
• Miten tärkeä ko. tavoite on sinulle?

Näistä kysymyksistä voit lähteä johtotiimisi kanssa liikkeelle. Kun olette määritelleet yhteisen tavoitteenne ja keskustelleet sen eri puolista, ohjaa keskustelua siihen, mikä on kenenkin rooli yhteisen tavoitteen saavuttamisessa.

Tavoitekeskustelusta ja roolien määrittelystä voisi se Janinan peräänkuuluttama kollektiivinen oivalluskin syntyä.

Kollektiivinen oivallus vaatii keskusteluja. Keskusteluja tavoitteesta, keskusteluja siitä, mikä innostaa, mikä inhottaa, mistä onnistuminen tulee, mistä saamme voimaa.

Lähde siis liikkeelle keskustelemalla tiimisi kanssa siitä, mitä haluatte yhdessä saada aikaan. Varautukaa kollektiivisiin oivalluksiin. Seuraavaksi suuntaa johtamisen painopiste tiimin keskinäisen toiminnan kehittämiseen. Nosta rohkeasti asioita yhteiseen keskusteluun, jotka liittyvät tiimin dynamiikkaan. Alku voi tuntua hankalalta, mutta kokemuksesta voimme sanoa, että mitä enemmän teet rohkeita keskustelunavauksia, ajan myötä keskustelut myös helpottuvat. Tiimi oppii puhumaan ja käsittelemään myös vaikeita asioita. Valmentavana tiimin johtajana pääset nauttimaan työsi hedelmistä.

Jos kaipaat ulkopuolisen tukea johtotiimin tavoitekeskusteluihin ja tiimin rakentamisen prosessiin, ota yhteys meihin. Tutustu johtoryhmävalmennuksiimme täällä.

Anna Lönnroth & Vesa Ristikangas

Blogin kirjoittajat Anna ja Vesa kollegoidensa kanssa ovat kirjoittaneet kirjan ”Valmentava tiimin johtaminen. Yhdessäohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä”. Kirja ilmestyy joulukuussa 2021. Tutustu kirjaan tästä.