Viestintä ei ole vain sanoja; se on ilmeitä, eleitä, kuuntelemista ja reagointia. Juuri siksi itseään viestijänä johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista nykyjohtamisessa.
Olen käynyt satojen esimiesten ja työyhteisön jäsenten kanssa keskustelua siitä, mitä valmentavalla toimintatavalla tarkoitetaan. Vastaukset jakaantuvat laidasta laitaan ja mitä erilaisimpia tulkintoja tulee esille. Ei siis ihme, että välillä voi olla hankalaa toimia valmentavasti, kun ei edes ole luotu yhteistä ymmärrystä sille, mistä siinä on lopulta kyse.
”Taasko sä oot käynyt jollain kurssilla?” Tätä äkäistä tokaisua monet esimiehet pelkäävät ja puhuvat siitä usein valmennuksissa. Johtajuudesta ja esimiehisyydestä on monta koulukuntaa ja johtajuus on nähnyt monta kehitysaaltoa ajan saatossa: autoritäärisestä johtajasta demokraattiseen johtajaan.
Olipa kerran tiimi, jolla oli fiksu esimies. Hän oli oivaltanut omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän halusi rakentaa tiimiä niin, että hänen heikkoutensa paikkautuivat hyvin tiiminjäsenten vahvuuksilla.
Esimiestyö on viime kädessä ihmisten johtamista. Kun halutaan saada aikaan muutosta parempaan, se tapahtuu johtamisen kautta. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty.
Jokainen johtoryhmäläinen on 95%sti myös esimies. Jokaisen johtoryhmäläisen olisi syytä olla kiinnostunut johtamisesta ja sen laadukkuudesta. Sanomme kirjassamme Leni Grünbaumin kanssa, että valmentava esimiestyö on 90%sesti asennetta ja loput tekniikkaa. Monesti halutaan oppia tekniikkaa, mutta todellinen valmentaminen edellyttää oikeaa suhtautumista.
