Muutosjohtaminen on tänä päivänä arkea lähes jokaisessa organisaatiossa. Teknologinen kehitys, toimintaympäristön epävarmuus ja jatkuvasti muuttuvat odotukset vaativat kykyä uudistua. Mutta miten varmistaa, että muutos todella toteutuu ja juurtuu?
Johtoryhmä on usein kokoelma omien yksiköidensä edustajia, ei yhteistä vastuuta kantava tiimi. Juuri tässä piilee monen johtoryhmän akilleen kantapää! Yhteinen vastuu jää helposti taka-alalle, kun kukin keskittyy vain oman tonttinsa raportointiin. Jos johtoryhmä ei ole käynyt läpi perustehtäväänsä ja määritellyt, miksi se on olemassa, se ei myöskään toimi tiiminä.
Johtaminen tänä päivänä on lähes aina muutoksen johtamista. Samalla epävarmuus ympärillämme on kasvanut: maailma myllertää, poliittiset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat. Moni kokee arjessaan hallitsemattomuutta – vaikka oma työympäristö pysyisi näennäisesti vakaana.
Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ja johtaminen vaatii enemmän kuin perinteisiä vuosittaisia skenaariohahmotelmia, strategiatyökaluja ja raportteja – se vaatii inhimillisyyttä ja ihmisten johtamista, joustavuutta ja kykyä nähdä epävarmuuden keskellä myös mahdollisuuksia.
Mitä on muutoskyvykkyys? Onko se sitä, että tekee kaikkea ja sopeutuu kaikkeen? Onko se sitä, että minulle ei ole mitään väliä, mitä tehdään, kunhan vain jotain tapahtuu? Onko muutoskyvykkyys sitä, että kykenen elämään kaaoksessa enkä välitä siitä?
Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Muutosvauhdista on tullut valtavaa ja voimavarat kuluvat yhä useammalla meistä arkirutiineihin. Muutosten jyllätessä takerrumme helposti kontrolliin. Kun asioita ei voi kontrolloida, se voi johtaa ennen pitkää riittämättömyyden tunteeseen. Nämä tunteet saattavat olla oireita kommunikaatioyhteyden puutteesta tai heikkoudesta.
Usein seuraavan vuoden suunnittelu koetaan raskaaksi jopa turhaksi prosessiksi: suurella vaivalla aikaan saatu budjetti ja vuosisuunnitelma eivät elä arjessa, tai vanhenee saman tien muutosten takia. Rullaava suunnittelu tarjoaakin joustavuutta perinteiseen budjetointiin verrattuna.
Tässä jaksossa Rafael Ristikangas haastattelee johdon valmentaja Vesa Ristikangasta hänen ajatuksistaan liittyen muutosjohtamiseen. Huomio kiinnittyy Vesan omiin kokemuksiin, jotka ovat syntyneet Korona-pandemian kohtaamisen myötä. Mitkä ovat Vesan kokemusten myötä syntyneet keskeisimmät opit muutosten kohtaamiseen?
Muutoksen johtaminen on muotisana, joka on ollut pitkään yleiskäytössä. Siksi järjestetään jatkuvasti erillisiä koulutuksia muutoksesta, jossa julistetaan erilaisten muutosmallien voimaa. Miksi muutosjohtamisesta puhutaan niin suureen ääneen?
Olipa kerran yritysjohtaja, joka halusi alaisilleen parasta mahdollista tukea mitä johtamisella voidaan antaa. Niinpä hän päätti rekrytoida TAITAVAN JOHTAJAN! Mietittyään miltä taitava johtaja näyttää, hän päätyi seuraavanlaiseen ilmoitukseen…
Kun muutoksen myrskyt jylläävät, tarvitsemme transformatiivisia johtajia, jotka luotsaavat muita aallokossa ja saavat heidät mukaansa. Siihen eivät riitä säkenöivä karisma, loistavat esiintymistaidot, veitsenterävä äly tai edes pitkälle hiotut vuorovaikutustaidot.
