Kun tutustuin fasilitointi-kirjoihin, ajattelin: mikä tämän helpompaa! Ei tarvitse ”osata mitään”, kunhan jututtaa ihmisiä ja vie keskustelua eteenpäin. Ajatteluni perustui hyvinkin tiukasti istuvaan asiantuntijaroolini ajatteluun: asiantuntija tietää substanssista, kyseisestä asiasta, hyvin paljon.
Ihmiset, jotka tekevät intensiivistä ihmisten kohtaamistyötä, usein unohtavat oman työhyvinvointinsa. Se on nurinkurista, koska kun kohtaamme ihmisen haavoittuvaisimmillaan, tarvitsemme erityisen paljon jaksamisen resursseja. Kun kannamme vastuuta ihmisen hyvinvoinnista, tarvitsemme itse työhyvinvointia. Siksi kysymys ei ole enää siitä, tarvitaanko hyvinvointia tukevaa työyhteisöä – vaan siitä, miten se rakennetaan niin, että se kantaa myös kiireessä ja kuormituksessa.
Uuden vuoden koittaessa useimmilla esihenkilöillä ja johdettavilla on jälleen edessään kehityskeskustelu – hetki, joka voi olla joko suuri turhautuminen tai valtava mahdollisuus. Miten muovata velvollisuudesta, rutiinista ja valmiiksi käsikirjoitetusta prosessista kohtaaminen, joka aidosti energisoi, kehittää ja vahvistaa yhteistyötä?
Kalenterit täyttyvät palavereista, tätä tarinaa olemme kuulleet usein. Palaverit ovat tärkeitä tiedon jakamisen ja päätöksenteon foorumeita, mutta niiden määrä ja laatu kuormittavat sekä esihenkilöitä että tiimiläisiä. Tuhannen taalan kysymys kuuluu: miten vahvistaa yhteistyötä ilman, että lisätään uusia kokouksia?
Muutosneuvottelut edessä, käynnissä tai jo ohi? Tulospaineet kiristyvät? Johtoryhmä on tilanteen ytimessä – mutta kenen ehdoilla se toimii? Johtoryhmät ovat harvoin muutoksen ulkopuolella – yleensä päinvastoin.
Monessa organisaatiossa toivotaan parempaa yhteistyötä ja vahvempaa tiimihenkeä. Mutta mitä se oikeasti vaatii? CrossFit Härän boksimanageri Roope Pulkkinen on rakentanut boksille yhteisön, jossa yhteistyö ja yhteenkuuluvuus ovat arjen ytimessä. Valmentajamme Anna Lönnroth haastatteli Roopea siitä, mitä työelämä voisi tästä otteesta oppia.
Uusimassa podcast-jaksossamme Johdon valmentaja Anna Lönnroth kertoo kolme keskeistä periaatetta motivoitumisesta. Ymmärrä vähän enemmän miten itse voisit motivoida toisia tai itseä?
Tiimeissä esiintyy monenlaisia haasteita, jotka lähes aina liittyvät syvimmiltään ja yksinomaan ihmisten erilaisuuteen. Meillä kaikilla on omat lapsuuden ja eletyn elämän kautta juurtuneet tapamme kommunikoida muiden kanssa ja reagoida ympäristöömme. Erilaisuus ei ole kuitenkaan huono asia tai este hyvälle ja tuottavalle tiimityölle.
Asiantuntijatiimin asiakastyytyväisyys oli ollut pidemmän aikaa laskusuunnassa. Asiakkaat eivät saaneet mielestään tasalaatuista palvelua.
Johtoryhmän kehittyminen johtotiimiksi vaatii sitoutumista, luottamuksen rakentamista ja ennen kaikkea halua kehittyä. Johtotiimi, jossa jokainen jäsen työskentelee yhteisen tavoitteen eteen ja tukee toisiaan, on avain kestävään menestykseen. Ulkopuolisen valmentajan mukaan tulo tarjoaa johtoryhmille parhaimmillaan herätteen, kun olemassaolevat tavat ja tottumukset tulevat haastetuksi.
”Ei minun tarvitse tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa” oli johtoryhmäläisen kommentti eräässä johtoryhmävalmennuksessa. Se pysäytti. Monessa johtoryhmässä on jäseniä, jotka ovat unohtaneet kaikkein tärkeimmän – yhteistyön merkityksen.
Lähes kaikki tunnistavat ja tunnustavat ryhmässä työskentelyn hyödyt, mutta ihmisille, jotka ovat tottuneet työskentelemään yksin, se on myös vaativaa. Se on erilaista.
Tiiminä työskentelyn hankaluutta kuvaa seuraava tarina tosielämästä. Johdon valmentaja Anna Lönnroth kertoo omasta oivalluksestaan siitä, miten ihmisyys näkyy tiimissä.
Valmentava tiimin johtajuus on erityisesti yhdessäohjautuvuutta - jossa tehdään tiimin yhteistä työtä ja opitaan siitä yhdessä. Mitä eroa sitten on itseohjautuvuudella ja yhdessäohjautuvuudella? Kuuntele, kun johdon valmentajamme Anna Lönnroth kertoo mistä on kyse.
Ihmisten kanssa toimiessa on muutamia lainalaisuuksia, jotka aina pitävät paikkansa ja sen lisäksi on hurja kirjo ihmisyyteen liittyvää yllätyksellisyyttä ja asioita, joita ei voi suunnitella. Lue kolme vinkkiä, miten saada porukka mukaan keskustelemaan.
Yhteiset tavoitteet ja yhteinen työ kuulostavat sanoina. ”Kyllähän me nyt tiedetään mitä ollaan tekemässä ja osataan työmme!” Näin ovat todenneet niin monien tiimien jäsenet, ennen kuin silmät ovat avautuneet siihen todellisuuteen, että yhteistä puhetta tarvitaan.
Tiimipalaveri eteni kuin täi tervassa: katsoin kun tiiminvetäjän diat vaihtuivat kuin hidastetussa filmissä. Tuijotin videotykin heijastamaa kuvaa, näkemättä mitä siinä esitettiin. Vasta lähiesihenkilö ryki voimakkaasti ja ympärilläni kuului voimakasta sisäänhengitystä.
Executive Coachit Anna Lönnroth ja Vesa Ristikangas kertovat blogitekstissään Janinan tarinan kautta millaisia haasteita valmentavassa tiimin johtamisessa on. Mihin siirtyminen yksilöiden johtamisesta tiimin johtamiseen oikeasti vaikuttaa?
Tammikuun podcastissä Anna Lönnrothin vieraana on Akseli Huhtanen, Fitech verkoston oppimisen muotoilija. Anna ja Akseli keskustelevat mm. siitä, mitä oppiminen on, mikä mahdollistaa yhdessä oppimisen ja mitkä ovat tulevaisuuden oppimisen trendit.
Paras ystävyys tuottaa hyviä tuloksia! Meillä on BoMentiksena ollut kunnia toimia johtamisen kehittämiskumppanina Helsingin kaupungin sosiaali -ja terveystoimialalla. Panostus on kannattanut, sillä juuri valmistuneet Kunta10-tuloksissa näkyy panostus valmentamiseen.
