Pystytkö irtaantumaan töistäsi koskaan 100%sti? Uskon että osa pystyy, mutta ei niin pitkiksi ajoiksi kuin ehkäpä toivoisi. Puhelin, sähköpostit, pikaviestit ja some pitävät meidät tavalla tai toisella kiinni töissä vapaa-ajalla ja jopa lomallakin.
Oma käsitykseni ja kokemukseni hyvästä tiimityöstä on kokenut systeemisyyden hahmottamisen myötä jättimäisen harppauksen, sillä olenhan yksinyrittäjyys-taustani vuoksi tehnyt hyvin paljon ”yksin puurrettavaa” työtä ja jopa liiaksi tottunut katsomaan vain sitä, mitä edessäni on nyt, miettimättä sen enempää. Mutta kun systeemisyyden oikein ymmärtää, niin sitä alkaa löytämään ihan joka hetkestä, työstä ja projektista jne eli oma työarki alkaa helpottumaan.
Jokaisella valinnalla on vaikutus, joten kannattaa oppia tiedostamaan miten itse vaikuttaa toisiin. Tässä onkin yksi arjen tarina systeemisyydestä ja sen vaikutuksista.
Toimitko työssäsi ihmisten kanssa? Coaching-taidot ovat avainasemassa muiden ihmisten tukemisessa heidän ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussaan sekä tavoitteiden saavuttamisessa. Coaching tukee asiakkaan ratkaisukeskeistä otetta, ongelmanratkaisutaitoa, tunneälyä, ja itseohjautuvuutta.
Kouluttautuminen coachiksi on iso investointi itseen. Vaikutukset näyttäytyvät parhaimmillaan sekä ammatillisella että henkilökohtaisella tasolla. Näin myös hyvässä prosessissa tulisi tapahtua, sillä coachingia tehdään tietotaidon ohella pitkälti omalla persoonalla.
Moni menestynyt organisaatio on kompastunut jossain vaiheessa liian yksioikoiseen käsitykseen yhteisöjen toiminnasta tai oletukseen että voi hallita tulevaisuutta suunnittelemalla sitä mahdollisimman tarkasti. Systeemisyyden silmälaseilla katsottuna tulevaa on mahdoton täysin hallita tai suunnitella...
”Olin vastausoraakkeli, jolta tultiin pyytämään vastauksia ja jolta myös saatiin vastauksia. Kun valmennusosaamista ei ole, tulee henkilöstöpäälliköistä hyvin helposti vastausautomaatteja!”
Muutos ei ole koskaan helppo, varsinkaan jos muutoksen pitäisi tapahtua organisaation sisällä. Muutoksessa on mukana useampi osatekijä ja joissakin tapauksissa muutokseen ei haluta osallistua tai osallistuminen on vähäistä muilta osapuolilta. Tarvitaan siis eri näkökulmien ymmärtämistä - systeeminen ajattelu saattaa olla vastaus ongelmiin.
Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Muutosvauhdista on tullut valtavaa ja voimavarat kuluvat yhä useammalla meistä arkirutiineihin. Muutosten jyllätessä takerrumme helposti kontrolliin. Kun asioita ei voi kontrolloida, se voi johtaa ennen pitkää riittämättömyyden tunteeseen. Nämä tunteet saattavat olla oireita kommunikaatioyhteyden puutteesta tai heikkoudesta.
Fasilitointi on ryhmän ohjaamista eri menetelmiä hyväksi käyttäen. Fasilitointimenetelmiä ja työkaluja on tuhansia. Aluksi tärkeintä on oppia muutama, joilla lähteä alkuun. Harjoitteleminen on ääritärkeää, fasilitointia ei voi oppia luentoa kuuntelemalla!
Pekka toimii johtajana IT-firmassa. Hän on havahtunut siihen, että esimies- ja johtajatyössä on paljon kehittämistarpeita. Jotain pitäisi tehdä, mutta mistä aloittaa? Jollekin kurssille? Tiimin yhteinen kehittämispäivä? Sisäinen kehittämishanke…? Kaikki vaihtoehdot tuntuvat jo vähintään kertaalleen koetelluilta.
Saloran kuvaputkitehtaalla vuosia sitten tuotantolinja tuotti paljon huonoa laatua. Silloinen johtaja, Jorma Ollilla, keksi tiimeineen yksinkertaisen tavan korjata tilanne.
Organisaatioiden kehittäminen on vaativaa toimintaa, sen tietävät kaikki asiaan vihkiytyneet. Erityisesti suuremmat ja globaalissa liiketoimintaympäristössä toimivat organisaatiot ovat jo pelkästään rakenteeltaan niin monimutkaisia, että vanhat ja pölyttyneet käsitykset johtamisesta ja ihmisiin vaikuttamisesta ovat auttamatta käyttökelvottomia.
Coaching on kymmenessä vuodessa kehittynyt tehokkaaksi menetelmäksi johtamisen kehittämiseen. Merkittävää siinä on coachin ja asiakkaan välinen intensiivinen ja tavoitteellinen oppimisprosessi, joka on jo tehnyt vaikutuksen tuhansiin suomalaisiin johtajiin ja esimiehiin.
