Johtoryhmissä viestitään paljon. Kokoukset täyttyvät agendoista, tavoitteista, tunnusluvuista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Silti yksi aihe pysyy vuodesta toiseen agendan ulkopuolella: se, mistä oikeasti pitäisi puhua.
Jos tällä hetkellä ne kaikki esihenkilöt, jotka eivät halua olla roolissaan, saisivat kasvot säilyttäen mahdollisuuden palata takaisin asiatuntijatehtäviin, suomalainen työelämä voisi huomattavasti paremmin.
Markus oli johtaja, jonka ura oli kulkenut kuin juna raiteillaan. Tunnollinen ja kunnianhimoinen Markus johti isoa tiimiä teknologiayrityksessä, mutta jatkuvat projektit, kokoukset ja kiireet saivat hänet unohtamaan jotain olennaista: itsensä.
Kysytkö koskaan itseltäsi seuraavia kysymyksiä: Mikä on johtoryhmämme olemassaolon tarkoitus? Mitähän mahtaisi tapahtua, jos johtoryhmää ei olisi lainkaan? Mitä sellaista johtoryhmän jäsenet voivat saada aikaan yhdessä enemmän, mitä he eivät voisi saavuttaa kukin itsenäisesti?
Vesa Ristikangas on nähnyt parikymmentä vuotta erilaisia johtoryhmiä ja niiden työskentelytapoja. Joukkoon mahtuu niitä, joissa on käsittelemättömiä ristiriitoja ja jännitteitä ja tarve kehittyä huonosti toimivasta tyydyttävän tason johtoryhmäksi.
Johtoryhmissä piilee monia johtoryhmän toimintaa hidastavia tauteja. Tällä kertaa tautien kirjoon tulee uusi tulokas, jossa yhdistyvät hypomanian ja aleksitymian oireita. Mistä siis on kyse?
Kuuntele podcastistämme, kun Executive Coach Vesa Ristikangas kertoo hyväksi kokemansa 3 vinkkiä itsemyötätuntoon arjessa.
Erilaiset johtoryhmän yhteistyötä hajottavat ilmiöt ja yksilölliset toimintatavat nakertavat tekemisen tehokkuutta. Johtoryhmässä on erilaisia ankeuttajia, kuten: Tuhahduksia ja silmien mulkoilua, erilaisia mielensäpahoittamisen osoittamista. Uudet ideat tyrmätään tai vaiennetaan kuoliaaksi...
On helppo todeta, että olen hyvä kuuntelija. Lääketieteellisesti katsottuna korvani ovat kunnossa, kuuloelimeni ovat toimivat. Kuuntelun psykologinen taso sitä vastoin taas tuottaa kuuntelemisesta hyvin kompleksisen kokonaisuuden, josta yksinkertaisuus on kaukana.
Energiat olivat tyystin kateissa. Johtoryhmä sai muutamalla johtoryhmävalmentajan aktivoivalla kysymyksellä hivenen boostia käsittelyssä olleeseen asiaan. Mieltäni jäi kuitenkin kaivertamaan kysymys: Miksi yhdessätekemisen ilo oli hiipunut?
Opi lisää luottamuksen voimasta! Podcastissa esitellään neljä erilaista luottamuksen mallia, jotka ovat osaamisluottamus, sopimusluottamus, kommunikaatioluottamus ja asenneluottamus.
Taloustieteen nobelisti Daniel Kahneman on koonnut mielenkiintoisia havaintoja ihmisen käyttäytymisestä ja loogisen järkevästä päätöksenteosta.
Valtasyyhy on harmillinen kaiken tasoisten johtoryhmien tauti. Se esiintyy yksittäisissä johtoryhmäläisissä ja nakertaa erittäin tehokkaasti ryhmän toimintakykyä. Jos valtasyyhyyn ei puututa, ryhmä lamaantuu. Yhteistyötä ei ole mahdollista rakentaa, jos valtasyyhyn annetaan tappaa luottamuksen. Koko johtoryhmä kärsii.
Johtoryhmän kokoukset ovat usein teknisiä ja passiivisia yksilösuoritteita. Huomio on peruutuspeilissä. Jäädään junnaamaan pieniin yksityiskohtiin. Tästä seuraa turhaa energiapäästöä. Joka kerta, kun johtoryhmän kokous päättyy, energiataso on alempi kuin kokouksen alkaessa.
Ammatticoachin ja valmentavan johtamisotteen soveltajana erilaiset ajattelua-, tavoitteellisuutta ja keskustelua ohjaavat työkalut ovat tärkeä osa yksilöllistä oppimisprosessia.
Onnellisuus ja johtoryhmä eivät lähtökohtaisesti ole sanapari, jotka liittyisivät kovin luontevasti toisiinsa. Lue pohtimiani muutamia konkreettisia näkökulmia, miten johtoryhmä voisi ottaa askeleita kohti onnellisuutta.
Hyvää ystävänpäivää! Ystävyys ja asiakkuus ovat kaksi voimanlähdettä, jotka luovat merkityksellisiä suhteita elämäämme. Vaikka nämä kaksi käsitettä liittyvät perinteisesti eri sfääreihin - niiden välillä on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä.
Johdon valmentajamme Vesa Ristikangas vierailee OK5 yhteyden ytimessä -podcastissa. Jaksossa tutkitaan valmentavaa johtamista erityisesti tiimien yhteyden ja työelämän kehittämisen näkökulmasta.
Päivi Kupias tarttuu kirjassaan, Työnohjaus ja coaching, systemaattisesti tarkastelemaan kahden keskeisen ohjausmuodon yhtäläisyyksiä ja eroja. Itse koulutettuna työnohjaajana ja business coachina suosittelen tätä kirjaa ohjausalan ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat kehittyä toisten ihmisten ohjaamisessa ja vaikuttamistyössä.
Johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjänä kohtaan lähes päivittäin tilanteita, joissa keskustelun osapuolet alkavat nokitella, selitellä tai puolustella omia tekemisiään. Suu ei pysy kiinni, vaan tilanteessa on pakko kommentoida ja saada sanottua oma tärkeäksi koettu viesti. Miksi kannattaisi välillä pitää suu vaan kiinni?
